- Asuminen
- Kansantalous
- PTT Työpapereita
SATU NIVALAINEN. 2002. MAALLEMUUTTAJAT – MILLAISIA HE OVAT? Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita n:o 59. 44 s. ISBN 952-5299-619, ISSN 1455-4623
TIIVISTELMÄ. Tutkimuksessa selvitetään laajan yksilötason tilastoaineiston avulla maaseudulle muuttavien ominaisuuksia. Tarkasteluissa käytetään kahta eri otosta, joista toinen sisältää sekä muuttajia että ei-muuttajia ja toinen koostuu pelkästään muuttajista. Ekonometriset analyysit tehdään multinomial logit- ja logit-mallien avulla. Ensin tarkastellaan muuttopäätökseen vaikuttavia tekijöitä, eli maallemuuttajien eroavuutta eimuuttajista. Tulosten mukaan maallemuutto on valikoivaa, mutta osin eri tavoin kuin muuttoliike yleensä. Maallemuuton ikäprofiili on tavallisuudesta poikkeava, sillä muuttoalttius lisääntyy iän myötä. Lisäksi tyypillinen maallemuuttaja on eläkkeellä ja keskimääräistä pienituloisempi. Sen sijaan koulutustasoltaan tai perhesiteiltään maallemuuttajat eivät eroa ei-muuttajista. Tulosten perusteella näyttää myös siltä, että asuminen ja siihen liittyvät tekijät ovat tärkeitä maallemuuton kannustimia. Tutkimuksessa analysoidaan myös maaseudulle ja muualle muuttaneiden eroja. Tulokset osoittavat, että maallemuuttajat ovat muille alueille muuttajia vanhempia, heikommin koulutettuja ja pienituloisempia. Myös eläkeläiset, pariskunnat ja lapsiperheet muuttavat todennäköisemmin maaseudulle. Maallemuutto näyttääkin tyypillisesti ajoittuvan joko perheuran alkupäähän tai työelämästä irtautumisen tienoille. Toisaalta tutkimuksessa havaitaan eroja myös muuttomatkan pituuden mukaan: läheiselle maaseudulle muuttajat ovat nuoria lapsiperheitä, kaukomuuttajat ovat useammin eläkeläisiä ja paluumuuttajia.
Avainsanat: Muuttoliike, maaseutu
SATU NIVALAINEN. 2002. WHO MOVE TO RURAL AREAS? Pellervo Economic Research Institute Working Papers No. 59. 44 p. ISBN 952-5299-61-9, ISSN 1455-4623
ABSTRACT. This study uses a large individual-level dataset to investigate rural inmigration. Two separate samples are used: one consists of migrants and non-migrants, while the other contains only migrants. Empirical analyses are carried out using multinomial logit and logit models. First, rural in-migrants and non-migrants are compared. The results show that in-migration to rural areas is selective, but partly in an atypical way. The age profile of rural in-migrants is unusual, as the probability of migration increases with age. Furthermore, a typical rural in-migrant is a pensioner and has a smaller than average income. It is also notable that, with respect to educational level or family relations, rural in-migrants do not differ from non-migrants. Space and related housing factors seem to be of importance in rural in-migration decisions. The study also examines differences between rural in-migrants and other migrants. In general, those moving to rural areas are older, have a lower educational level and a smaller income. Pensioners, couples and families with children are also more likely move to rural areas. However, differences emerge in relation to the distance of migration: short distance rural in-migrants are more likely to be couples with young children, while long distance rural in-migrants are more often pensioners and return-migrants.
Keywords: Migration, rural areas
