290. Kasvihuoneyrittäjien näkemyksiä kasvintuhoojariskeistä ja riskienhallintavälineiden tarpeesta

Tiivistelmä

Ilmaston lämpeneminen ja kansainvälisen kaupan lisääntyminen lisää erityisesti uusien kasvintuhoojien riskiä. Hankkeessa selvitettiin kasvihuoneyritysten näkemyksiä kasvintuhoojariskeistä sekä mahdollista kiinnostusta kasvintuhoojarahastoa tai -vakuutuksia kohtaan. Lisäksi kartoitettiin julkisen sektorin mahdollisuuksia osallistua rahastoon ja vakuutusyhtiöiden mahdollisuutta tarjota kasvintuhoojavakuutuksia. Yli kolme neljäsosaa kasvihuoneyrityksistä olisi kiinnostuneita kasvintuhoojavakuutuksista ja noin puolet rahastosta. Yrityksille oli tärkeää, että rahastomalliin osallistuminen olisi vapaaehtoista. Muita tärkeitä piirteitä riskienhallintavälineelle olivat vahingonkattavuuden laajuus ja matala osallistumiskustannus. Kasvintuhoojista aiheutuvat taloudelliset tappiot voivat olla hyvin merkittäviä, vaikkakaan kasvihuoneyrittäjät eivät pitäneet huomattavia satotappioita kovinkaan todennäköisinä. Tällä hetkellä rahastomallista riskienhallintavälinettä ei ole suunnitteilla kasvintuhoojariskien varalle julkisen sektorin toimesta tai valtion rahoittamana. Vakuutusyhtiöillä ei ole myöskään suunnitteilla kasvintuhoojavakuutuksia. Riskienhallintamallia koskevassa jatkovalmistelussa on keskeistä käydä aktiivista keskustelua kasvihuonealan toimijoiden kesken sekä tehdä yhteistyötä julkisen sektorin ja vakuutusyhtiöiden kanssa.

Asiasanat: kasvihuoneyritykset, kasvintuhoojat, riskienhallinta, rahasto, vakuutus

Sammandrag

Den globala uppvärmningen samt den växande internationella handeln ökar risken i synnerhet för nya växtskadegörare. I projektet utreddes växthusföretagens syn på riskerna med växtskadegörare och eventuella intresse för en växtskadefond eller försäkringar. Vidare utreddes möjligheterna för den offentliga sektorn att delta i fonden samt försäkringsbolagens möjlighet att erbjuda försäkringar mot växtskadegörare. Mer än tre fjärdedelar av växthusföretagen skulle vara intresserade av skadeförsäkringar och ungefär hälften skulle vara intresserade av en fond. Det var viktigt för företagen att deltagandet i en fond skulle vara frivilligt. Andra egenskaper som ansågs viktiga hos ett riskhanteringsverktyg var omfattningen av försäkringsskyddet samt att kostnaden för att delta skulle vara låga. De ekonomiska förluster som orsakas av växtskadegörare kan vara mycket omfattande även om växthusföretagarna inte ansåg att betydande skördeförluster var särskilt sannolika. I nuläget finns det inga planer inom den offentliga sektorn eller andra av staten finansierade planer på ett fondbaserat riskhanteringsverktyg mot växtskadegörare. Försäkringsbolagen har inte heller några planer på försäkringar mot växtskadegörare. I en framtida beredning av riskhanteringsverktyg för växtskador är det viktigt med en aktiv dialog mellan aktörerna inom växthussektorn samt ett nära samarbete med den offentliga sektorn och försäkringsbolagen.

Nyckelord: växthusföretag, växtskadegörare, riskhantering, fond, försäkring