- Blogit
- Metsä
Kirjoittaja on metsä- ja ympäristötalouden tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Paula Horne /// Twitter: @HornePaula
PTT:n metsäalan ennusteen julkaisupäivä on maaliskuun lopulla tänä vuonna. Tässä vaiheessa kuukautta tarinan pitäisi olla jo melko hiottu ja lukujen pyörittely käynnissä. Vaan ei tällä kertaa. Metsäalan näkymiä hämärtävät ennustamattomat ja suomalaisesta metsäsektorista täysin riippumattomat tekijät.
Hyönteistuhot Keski-Euroopassa ovat lisänneet tukin tarjontaa, laskeneet puun hintaa ja vaikeuttaneet suomalaisen sahateollisuuden kilpailuasemaa. Näkymät eivät nopeasti parane, koska tuhopuuta on edelleen varastossa. Millainen sää on ensi kesänä Keski-Euroopassa? Lämmin kesä suosisi tuhohyönteisten lisääntymistä ja lisäisi puuston vaurioita entisestään.
Suomessa säät eivät suosineet talven korjuita ja monissa osissa maatamme korjuukoneita jouduttiin käyttämään vajaateholla. Yrittäjille tilanne on todella hankala, varsinkin jos investointeja on tehty lähivuosina. Tulevatko leudot talvet toistumaan yhä useammin tulevaisuudessa?
Nämä ilmiöt ovat koskeneet teollisuuden näkökulmasta raaka-aineen hankintaa ja sitä kautta myös kilpailukykyä. Lopputuotteiden kysyntätilanne näytti sen sijaan paremmalta viime vuoden hintojen laskun jälkeen. Mutta tilanne on muuttunut nopeasti.
Ihmiskuntaa ravisuttaa COVID-19 virus, eli tuttavallisemmin koronavirus. Maailmantaloutta, tärkeimpien vientimaiden taloutta ja Suomen taloutta koskevat ennusteet ovat synkistyneet huomattavasti viime viikkoina. Puhutaan jo taantumasta. Miten tauti tulee leviämään väestöissä ja miten kauan sen vaikutus kestää? Kukaan ei pysty varmasti vastaamaan.
Vaikutukset metsäalaan näkyvät ensin lopputuotteiden kysynnässä ja kuljetusten vaikeutumisessa. Toki pehmopapereiden kysyntä maailmalla lisääntyy taudin myötä, mutta tien tehtaalta käyttäjille pitää myös sujua. Täysin oman vaikutuksensa toisivat laajat karanteenit metsä-, kuljetus- tai kaupansektoreilla. Saati sitten joissain maissa jo käytössä olevat poikkeustilalait.
Koronavirus tulee koskettamaan koko yhteiskuntaa. Pahimmillaan voi menettää läheisensä taudille. Myös huoli ja pelko terveydestä ja myös taloudellisesta tilanteesta ahdistaa monia. Ennustaminen on vaikeaa ja tuntuu toissijaiselta. Vastaavanlaista shokkia ei ole koettu ja sen vaikutuksia on mahdoton ennakoida. Vaikutukset riippuvat paljolti myös ihmisten käyttäytymisestä kriisin aikaan ja sen jälkeen. Miten kriisi tulee vaikuttamaan ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuteen tulevaisuudessa? Muuttuvatko ihmisten elintavat ja kulutustottumukset?
Ilmassa on enemmän kysymysmerkkejä kuin vastauksia tällä hetkellä.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 16.3.2020
