Ilmastonmuutos kurkistaa koronan takaa

Yhteiskunnallinen huomio on keskittynyt Covid-19-pandemiaan. Uudet uhat eivät kuitenkaan ole poistaneet vanhoja. Vastaaminen ilmastonmuutoksen negatiiviisin vaikutuksiin odottaa paluuta poliittisen päätöksenteon keskiöön. Aika on käsillä, kun rajoitusten poisto onnistuu ja paluu normaaliin alkaa.

 

Kirjoittaja on kansantalouden tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen /// Twitter: @opruuskanen

Yhteiskunnallinen huomio on keskittynyt Covid-19-pandemiaan. Uudet uhat eivät kuitenkaan ole poistaneet vanhoja. Vastaaminen ilmastonmuutoksen negatiiviisin vaikutuksiin odottaa paluuta poliittisen päätöksenteon keskiöön. Aika on käsillä, kun rajoitusten poisto onnistuu ja paluu normaaliin alkaa.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on käytettävissä useita keinoja, joiden tehokkuus ja kustannus sekä yksilöille että koko yhteiskunnalle vaihtelevat. Keinovalikoima sisältää ainakin verotuksen, erityyppiset tuet, ja sääntelyn. Osa näistä kohdistuu yrityksiin, mutta vaikutukset- suoraan tai epäsuoraan – kohdistuvat lopulta aina kotitalouksiin. Ketkä hyötyvät ja ketkä kärsivät, on laajan kiinnostuksen kohteena. Tutkimme itse PTT:ssä paraikaa ilmastopolitiikan tulonjakovaikutuksia.

Ilmastopoliittiset toimenpiteet vaikuttavat kotitalouksiin monien kanavien kautta. Pääosa toimenpiteistä kohdistuu ensisijaisesti kulutukseen eri tuotteiden ja palveluiden energia- ja hiilisisältöjen kautta. Lisäksi ne vaikuttavat kotitalouksien tuloihin, kun yritykset sopeuttavat tuotantomenetelmiään työvoimalle ja pääomalle asetettaviin rasitteisiin.

Vaikutukset kumoavat toisensa ainakin osittain, mutta ne voivat kohdistua hyvin epätasaisesti yksittäisiin kotitalouksiin. Kokonaisrasituksen selville saaminen on vaikeaa ja vaatii arvioinneissa monimutkaisten yleisten tasapainomallien käyttöä, joita täydennetään yksityiskohtaisilla kotitalouksien käyttäytymispalikoilla.

Vaikutusten arviointia hankaloittaa, että tulojen ja kulutuksen rinnalla monet muutkin tekijät vaikuttavat kotitalouksien kohtaamaan rasitteeseen. Erityisesti asuinpaikka, ammatti, elinvaihe, sosioekonominen asema ja liikenteen osuus kulutuksessa tulisi huomioida. Myös tarkasteltavan ajanjakson pituus vaikuttaa. Mitä pidempi tarkastelujakso on, sitä enemmän kotitaloudet pystyvät sopeuttamaan toimintaansa ja lopulliset vaikutukset jäävät pienemmiksi.

Vaikutusten arvioinnin lisäksi pitää miettiä, miten niitä kotitalouksia, jotka kärsivät muutoksesta eniten, voitaisiin hyvittää, ja miten hiilineutraalin maailman hyödyt jaetaan kansalaisten kesken. Ehdotettu keinovalikoima on suppea ja sisältää lähinnä veronalennukset ja suorat tuet.

Kuinka paljon ilmastomuutoksen estämiseksi kerättäviä veroja voidaan tai halutaan palauttaa kotitalouksille koronan aiheuttaman lisävelkaantumisen takia? Lyhennetäänkö kohonnutta valtionvelkaa vai jaetaanko kertynyttä hyvää kansalaisille heti – se on seuraava vaikea talouspoliittinen päätös, jonka kohtaamme pikapuolin.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 25.5.2020