- Blogit
- Kansantalous
Kirjoittaja on vanhempi ekonomisti Henna Busk /// Twitter: @HennaBusk
Muuttaako tieto eri ammattien työnäkymistä sitä, miten lukiolainen valitsee koulutussuuntansa? Entä lisääkö tieto työmarkkinoista työttömien työllistymistä? Näitäkin kysymyksiä voidaan selvittää kokeilemalla.
Kokeiluissa ideana on, että koeryhmälle annetaan informaatiota vaikkapa työmarkkinoista, jota kontrolliryhmä ei puolestaan saa. Jälkikäteen katsotaan, oliko vaikutuksia. Eli onko koeryhmä esimerkiksi työllistynyt keskimäärin paremmin kuin kontrolliryhmä.
Tällaiset kokeilut tiedon tarjoamisen vaikutuksista ovat yleistyneet maailmalla, ja usein ne ovat kustannuksiltaan alhaisempia ja toteutukseltaan helpompia kuin vaikkapa eri politiikkatoimien vaikuttavuutta mittaavat kokeilut.
Saksassa työmarkkinatiedon tarjoamisella on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia työttömien työllistymiseen ja ansioihin. Tosin vaikutukset olivat melko pieniä. Skotlannissa puolestaan internet-pohjaisen hakukoneen avulla tarjottu tieto vaihtoehtoisista ammateista ja niissä avoimena olevista työpaikoista sai alun perin kapeasti uutta työtä etsineet työttömät laajentamaan työnhakuaan. Heillä työhaastattelujen määrä kaksinkertaistui verrattuna kontrolliryhmään.
Myös Suomessa on selvitetty työmarkkinatiedon vaikutusta lukiolaisten koulutusvalintoihin. Tarjotulla tiedolla ei havaittu olevan vaikutusta oppilaiden varsinaisiin koulutusvalintoihin, mutta pienellä ryhmällä oppilaita tieto muutti vallitsevia käsityksiä ja siten koulutussuunnitelmia. Usein pelkän tiedon tarjoaminen ei riitäkään, vaan sen rinnalle tarvitaan yksilöllistä ohjausta.
Suomessa on tehty viime vuosina muitakin tiedon tarjoamiseen pohjautuvia kokeiluja. Ne ovat liittyneet esimerkiksi takuueläkkeiden hakemiseen, yrittäjien veromenettelyihin sekä lääkäreiden lääkkeiden määräämiseen. Kokeiluja voitaisiin hyödyntää enemmän poliittisen päätöksenteon tukena, sillä hyvin suunnitelluilla ja toteutetuilla kokeilulla voidaan säästää julkisia varoja ja lisätä politiikan tehokkuutta.
Tässä on oltava kuitenkin tarkkana. Kokeiluissa kaiken perusta on aidosti vertailukelpoinen kontrolliryhmä, eli se johon koeryhmää lopuksi verrataan. Jos kokeilu on puutteellisesti suunniteltu, luotettavaa vaikutusarviointia ei voida tehdä. Valitettava esimerkki näyttää olevan ensi vuoden alussa käynnistyvä kuntakokeilu.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 27.4.2020
