Huoli kuumasta kesästä vai koronasta

Kuinka paljon uutismedia vaikuttaa siihen, mikä meitä huolettaa ja mitä pidämme tärkeänä? Kesän aikana olen tehnyt havaintoja seuraamistani sanomalehdistä. Alkukesästä uutisotsikot koronasta näyttivät vähentyvän, kun tartuntamäärät laskivat ja rokotettujen osuus väestöstä nousi. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan otsikot koronasta eivät hypänneet silmille uutissovellusta avatessa.

Kirjoittaja on PTT:n tutkimusharjoittelija Laura Aalto

Kuinka paljon uutismedia vaikuttaa siihen, mikä meitä huolettaa ja mitä pidämme tärkeänä? Kesän aikana olen tehnyt havaintoja seuraamistani sanomalehdistä. Alkukesästä uutisotsikot koronasta näyttivät vähentyvän, kun tartuntamäärät laskivat ja rokotettujen osuus väestöstä nousi. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan otsikot koronasta eivät hypänneet silmille uutissovellusta avatessa.

Samaan aikaan päivät olivat muuttuneet helteisiksi. Etätöitä tehtiin asunnoissa, jotka olivat muuttuneet saunoiksi. Uutisotsikot kertoivat kuinka helle hurmaa, mansikat kypsyvät ja miksi jotkut nauttivat helteestä. ”Ihan kuin olisi ulkomailla” tokaisi ehkä yksi jos toinenkin iloisesti. Korona-aiheinen uutisrintama oli hiljentynyt. Mietityttikö ketään tartunta, kun merivesi oli yli 20 asteista?

Sitten tulivat uutiset Kanadan 50 asteisista lämpöaalloista ja Saksan kuolonuhrejakin vaatineista laajoista tulvista. Ei kai sen olisi pitänyt olla mahdollista, ei Kanadassa, ei Saksassa. Suomessakin helle jatkui edelleen. Lisää uutisia hyppi silmille helteen lieveilmiöistä. Rivien välistä, ja päältä, oli luettavissa huolta ja epävarmuutta: miten tämä kaikki liittyy ilmastonmuutokseen ja paheneeko tilanne vain entisestään tulevina kesinä? Lause ”Ihan kuin olisi ulkomailla” alkoi kuulostaa pelottavalta. Pohdin, oliko huoli ilmastonmuutoksesta kuin huomaamatta unohdettu koronakurimuksessa, ja oliko ilmastoahdistus palaamassa nyt pitkän tauon jälkeen? Tai jos ei ollut, niin mitä se tarkoittaisi kamppailulle ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

Havaintojani tukee viime vuonna julkaistu suomalaistutkimus [1], joka tutki kuukausitasolla ilmastonmuutoksesta uutisointia, ja tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen. Tutkittava ajanjakso päättyi viime kesänä, joten vain osa koronapandemian vaikutuksesta on mukana. Tutkimus osoittaa todeksi ehkä hyvinkin arvattavan asian: pandemian alkukuukausina ilmastonmuutosta käsittelevien uutisartikkeleiden määrä laski jyrkästi.

Tutkimuksessa huomattiin, että erityisesti lumettomat ja leudot talvet lisäävät huomattavasti ilmastonmuutokseen liittyviä uutisia Suomessa. Voisiko siis sama käydä erityisen kuuman ja kuivan kesän tapauksessa? Vielä ei voida sanoa, miten tämän vuotinen yhtäaikainen poikkeuksellisen pitkä hellekesä, ja kesän mittaa pahentunut koronapandemia heijastuvat uutisotsikoiden määrään ilmastonmuutoksesta. Nähtäväksi jää syrjäyttääkö korona-ahdistus jälleen orastavan ilmastoahdistuksen.

 

Lähteet:

[1] Lyytimäki, J., Kangas, H. L., Mervaala, E., & Vikström, S. (2020). Muted by a crisis? COVID-19 and the long-term evolution of climate change newspaper coverage. Sustainability12(20), 8575.