Suomi EU:n maatalouspolitiikan tekijänä: politiikkavaihtoehdot ja niiden vaikutukset (CAP2028)

Taustaa

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) vaikuttaa merkittävästi Suomen maa- ja elintarviketalouden toimintaedellytyksiin. CAP-kauden 2023–2027 uudistukset nostavat kunnianhimoa erityisesti ympäristö- ja ilmastoasioissa, joita komissio on entisestään korostanut Vihreän kehityksen ohjelmalla ja Pellolta pöytään-, biodiversiteetti- sekä maaperästrategioilla. CAP:lla on merkittävä rooli näiden strategioiden toteuttamisessa eli päästöjen vähentämisessä, luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja kestävämmän ruoantuotannon edistämisessä.

Tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa poliittisen päätöksenteon tueksi muutospaineita ja suuntaviivoja tulevalle EU:n maatalouspolitiikan uudistukselle vuoden 2027 jälkeen tuottamalla ajankohtaista tietoa vuonna 2023 toteutuvan CAP-uudistuksen vaikutuksista, kansalaisten arvostuksista ja odotuksista maatalouspolitiikkaa kohtaan, maa- ja elintarviketalouden kehitysnäkymistä sekä maatalouspoliittisen päätöksentekoprosessin toimivuudesta.

Hanke jakautuu neljään työpakettiin:

  • WP1. EU:n maatalouspolitiikan muutospaineet.
  • WP2. Kansalaisten, kuluttajien ja viljelijöiden odotukset maatalouspolitiikalle.
  • WP3. Maa- ja elintarviketalouden kehitys vaihtoehtoisissa politiikkaskenaarioissa.
  • WP4. Muutospaineiden vaikutukset maatalouspolitiikan päätöksentekoon EU:ssa.

Lisätietoja hankkeesta PTT:llä: Päivi Kujala

Hankkeen muut tutkijat PTT:llä: Sari Forsman-Hugg, Pekka Kinnunen, Mauri Yli-Liipola