Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus

Tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva aktiivisten työvoimapalveluiden kustannuksista sekä suhteuttaa työvoimapalveluiden kustannukset niiden hyötyihin eli vaikuttavuuteen. Aikaisemmin Suomessa tällaista analyysiä ovat tehneet Alasalmi ym. (2019) ja otammekin askeleen eteenpäin heidän tarjoamastaan lähtökohdasta.

Alasalmen ym. (2019) arviossa vaikuttavuutta arvioitiin erilaisin työvoimapalveluiden luokituksin kuin kustannuksia, eivätkä he siten pystyneet suoraan vertaamaan kustannuksia ja hyötyjä toisiinsa. Me vältämme tämän ongelman valitsemalla arvioitavat työvoimapalvelujen kokonaisuudet saatavilla olevan kustannusaineiston mukaisesti. Näin arvioitavat kustannukset ja hyödyt vastaavat toisiaan siten, että pystymme tuomaan ne yhteen varsinaiseksi kustannus-hyötyanalyysiksi.

On syytä huomioida, että työvoimapalveluilla on työllisyyden edistämisen ohella myös muita tavoitteita, kuten syrjäytymisen ehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen. Kaikki palvelut eivät siis tavoittele suoraa tai välitöntä työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Muiden kuin työllisyys- tai tulovaikutusten mittaaminen rekisteriaineistosta on kuitenkin haastavaa. Tästä syystä sellaiset työvoimapalveluiden lopputulemat, jotka eivät suoraan vaikuta työllisyyteen tai tuloihin rajataan tämän tutkimuksen tilastoanalyysin ulkopuolelle.

Kirjallisuuskatsauksen ja tiedonkeruun avulla pyrimme kuitenkin muodostamaan kuvaa työvoimapalvelujen muista kuin työllisyys- tai tulovaikutuksista eli ns. ”pehmeistä” vaikutuksista.

Tutkimushanke koostuu neljästä toisiaan tukevasta työpaketista: 1) Kokonaiskuva, 2) Kustannusanalyysi, 3) Vaikuttavuusanalyysi , 4) Kustannushyöty-analyysi sekä 5) Johtopäätökset ja suositukset.