- Blogit
- Kansantalous
Kirjoittaja on PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari /// Twitter: @jhuovari
Suomessa, kuten muissakin EU-maissa, valmistellaan kiivaasti suunnitelmia elpymisrahaston varojen käytölle. 750 miljardin euron paketin tavoitteena on koronan kolhiman EU-talouden elvyttäminen ja rakenteiden uudistaminen. Se on tärkeä ennen muuta pandemiasta eniten kärsineille jäsenmaille, mutta myös Suomelle.
Pahin taloudellinen uhkakuva koronakriisissä on edelleen finanssimarkkinoiden kriisiytyminen. Varsinkin keväällä oli pelkona, että koronakriisistä tulee niin paha, että jo ennestään velkaantuneiden EU-maiden lainansaanti markkinoilta vaikeutuu. Velkaantuneiden maiden valtionlainojen korkojen nousu ja sitä myötä niiden pankkien ajautuminen ongelmiin olisivat heijastuneet pahasti myös Suomeen.
Toki Euroopan keskuspankki sitoutui pitämään korot matalina ja finanssimarkkinat rauhallisina. Rahapolitiikan harteille on kuitenkin laskettu kohtuuttoman suuri vastuu. Ei ollut selvää, että se yksin olisi pystynyt estämään tilanteen kriisiytymisen.
Koronakriisin jälkeen Euroopan talous tarvitsee vauhtia. Rahapolitiikka on kuitenkin ollut varsin tehoton yksin työntämään talouskasvua käyntiin. Alhaiset korot eivät ole saaneet investointeja vauhtiin. Rahapolitiikka kaipaa rinnalleen aktiivista finanssipolitikkaa, julkisia investointeja, jos yksityisiä ei synny.
Ilman elpymisrahastoa ennestään velkaantuneiden ja koronakriisistä pahimmin kärsineiden maiden olisi vaikeaa panostaa tarpeeksi taloutta elvyttäviin ja uudistaviin hankkeisiin.
Suomi voisi tietysti ottaa itse lainaa ja elvyttää talouttaan ilman yhteistä elpymisrahastoa. Pelkästään kotimaisin voimin sekä elvytys- että uudistustoimet jäisivät kuitenkin vaatimattomammiksi. Poikkeusolot antoivat hallitukselle liikkumavaraa, mutta jo tänä vuonna kehyssääntömme rajoittavat elvytystä.
EU:n elpymisrahasto ja suunnitelmat sen rahojen käytöstä eivät ole ongelmattomia. Tarpeeseen se silti tulee. Euroopan talous kaipaa sekä elvytystä että uudistamista. Finanssikriisin jälkeen tuottavuuden kasvu on ollut varsin hidasta. Lisäksi ilmastonmuutoksen torjunta vaatii mittavia julkisia panostuksia. Onnistuessaan rahasto voi auttaa saamaan taloudessa uuden vaihteen päälle. Järkevä rahojen kodentaminen onkin suuri haaste sekä EU:lle että jäsenmaille.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 15.2.2021
