EU-elvytyksen suurin haaste ei ole rahoitus vaan toteutus

Tulossa oleva EU:n elpymispaketti on perusteltu ja tarpeellinen, mutta se pitäisi pystyä suunnittelemaan ripeästi ja varat käyttämään tehokkaasti, arvioi PTT lausunnossaan.

Pellervon taloustutkimus PTT pitää omassa lausunnossaan valtiovarainvaliokunnalle EU:n tulevaa elpymispakettia sekä perusteltuna että tarpeellisena. Sen toteutukseen sisältyy kuitenkin paljon haasteita. Elvytyksen lisäksi tarvetta on unionialueen talouden rakenteiden uudistamiselle.

Elpymisvälinettä varten EU:lle on tarkoitus antaa valtuutus lainanottoon 750 miljardin edestä, josta 360 mrd on lainoja ja 390 mrd tukia varten. Suomen maksuosuus tuesta on 6,6 mrd euroa, ja tulossa oleva maksuosuus tuesta 1,9 miljardia ja koko elpymisvälineestä 2,7 miljardia. Tuen kokonaismäärä on sitä pienempi mitä paremmin Suomi onnistuu minimoimaan koronan negatiiviset talousvaikutukset. Suomi voisi itse ottaa lainaa markkinoilta elvyttääkseen ja uudistaakseen talouttaan ilman yhteistä rahastoakin, mutta pelkästään kotimaisin voimin toimet jäisivät kuitenkin luultavasti vaatimattomimmiksi.

Lausunnon mukaan pakettia ei voikaan pitää ylimitoitettuna, sillä esimerkiksi Yhdysvaltojen finanssipoliittiset toimet ovat mittavampia kuin EU-maiden. EU oli kitsas elvyttämään finanssikriisin jälkeen ja sen talous toipui selvästi hitaammin kuin Yhdysvaltojen. Myös nyt Yhdysvallat on elvyttämässä selvästi voimallisemmin ja riskinä on, että EU on jäämässä lisää jälkeen Yhdysvalloista, Kiinasta puhumattakaan. 

Elpymisväline ja sen toteutus sisältävät haasteita, ongelmia ja riskejä. Ne eivät kuitenkaan liity niinkään elpymisvälineen rahoitukseen, koska enimmäisvastuut on rajattu. Suurempi riski liittyy elvytysvälineen toteutukseen niin, että se vastaa tarkoitustaan ja saavuttaa tavoitteensa.

Paketissa on kyse koko EU:n asemasta

Elvytyksen lisäksi EU:n talouden rakenteiden uudistamiselle on suuri tarve. Eikä Suomi ole tässä poikkeus. Finanssikriisin jälkeen tuottavuuden kasvu on ollut varsin hidasta. Siksi koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin panostaminen on tärkeää. Digitalisaatiossa on myös tehtävää, ja ilmastonmuutoksen torjunta vaatii talouden uudistumista ja mittavia julkisia panostuksia. Vihreä siirtymä ei synny itsestään.

Elpymispaketissa on kyse myös EU:n asemasta. Koronakriisi on ollut erittäin kova isku EU maiden taloudelle. Jos EU halutaan nähdä instituutiona, joka lisää turvallisuutta ja vakautta Eurooppaan, niin EU:lta tarvitaan merkittäviä toimia tässä tilanteessa. Tulevissa kriiseissä myös Suomi voi olla tilanteessa, jossa se tarvitsee apua muilta jäsenmailta.

Lue koko lausunto täältä (linkki).