- Tiedotteet
- Asuminen
- Kansantalous
Suomen väestökehitys ja aluetalous käyvät läpi suurta murrosta, kun kaupungistuminen kiihtyy ja syntyvyys laskee. Pellervon taloustutkimuksen tuore Puheenvuoro-julkaisu pohtii, miten asuntomarkkinoiden alueellinen kehitys kytkeytyy myös yritysrahoitukseen ja laajempaan taloudelliseen toimeliaisuuteen. Vaikutuksia voi koitua varsinkin mikro- ja pienyrittäjille, mutta myös kokonaisten seutujen elinvoimalle.
”Finanssikriisin jälkeen Suomen asuntomarkkinat ovat jakautuneet voittajiin ja häviäjiin. Selvityksemme perusteella asuntomarkkinoiden alueellisella kehityksellä näyttäisi olevan yhteys sekä yritysrahoitukseen että laajempaan taloudelliseen aktiviteettiin ja työvoiman saatavuuteen”, kertoo ekonomisti Antti Norkio.
Yritysrahoituksen yhteydet koskevat erityisesti mikro- ja pienyrityksiä, joiden lainojen vakuudet ovat jossain määrin liitoksissa yrittäjien henkilökohtaiseen varallisuuteen. Yrityslainojen vakuuksien alueellinen tarkastelu osoittaa, että jos asuntojen vakuusarvot ovat heikot, se voi ohjata yrittäjiä turvautumaan vakuudettomiin korkeakorkoisiin yrityslainoihin.
”Kasvukeskuksissa, missä asuntomarkkinat ovat vahvat, on asuntovakuudellisten yrityslainojen osuus suurempi, koska yrittäjän omaa asuntoa voi käyttää vakuutena. Erityisesti aloittaville yrittäjille tämä on tärkeää, kun yritykselle itselleen ei ole vielä pääomaa kertynyt. Sen sijaan Itä-Suomessa vakuudettomia yrityslainoja on suhteessa enemmän”, Norkio kertoo.
Toisaalta maaseutumaisilla alueilla esimerkiksi metsäomistukset voivat toimia vakuutena heikkoarvoisten asuntojen sijaan.
Antti Norkio muistuttaa, että muutos asuntomarkkinoilla on ollut dramaattinen lyhyessä ajassa. Vielä 2000-luvun alussa asuntojen hinnat nousivat joka puolella Suomea, mutta nyt enää etelän kasvukolmion kärjissä, Oulun seudulla ja Lapissa. Murroksen vuoksi on tärkeää ymmärtää paremmin sen vaikutuksia yrityksiin ja koko talouteen.
Panostukset yrittäjyyteen ja uusiin työpaikkoihin voisivat kääntää aluetalouden suuntaa
Yritysrahoituksen lisäksi asuntomarkkinat heijastuvat laajempaan taloudelliseen aktiviteettiin rakentamisen sekä työvoiman saatavuuden kautta. Asuntomarkkinan heikko tilanne ja matalat vakuusarvot eivät kannusta rakentamaan uusia asuntoja, minkä seurauksena asuntokannan kunto heikkenee, ja hyväkuntoisia asuntoja ei ole riittävästi tarjolla potentiaalisille tulijoille. Tämä vaikeuttaa uuden työvoiman ja yrittäjien houkuttelemista.
Näin asuntomarkkinat ja taloudellinen aktiviteetti saattavat synnyttää itseään ruokkivan kehän, jonka kääntäminen vaatii voimakkaan sysäyksen. Mistä tällaisia sysäyksiä voitaisiin saada?
”Panostaminen yrittäjyyteen ja uusiin työpaikkoihin on ensisijainen keino yrittää kääntää aluetalouden suuntaa positiiviseen. Myös vihreän siirtymän investoinneilla voi olla vaikutuksensa. Lisäksi on huomattava, että väestökehitystä muuttaa viime vuosina voimakkaasti kasvanut maahanmuutto”, sanoo Antti Norkio.
Lisäksi vihreän siirtymän investointien rahoituksen saatavuuden kehitystä täytyy seurata, kun taloudellinen suhdanne muuttuu ja kansainvälinen investointitukikilpailu kiihtyy.
PTT:n puheenvuoro -julkaisu 2/2024 ”Miten asuntomarkkina kytkeytyy yritysrahoitukseen ja alueen elinvoimaan?” on saatavilla verkkosivuillamme https://www.ptt.fi/julkaisut/miten-asuntomarkkina-kytkeytyy-yritysrahoitukseen-ja-alueen-elinvoimaan/.
Työtä on rahoittanut Keskitien säätiö.
Lisätietoja
