- Blogit
- Asuminen
Kirjoittaja on ekonomisti Lauri Vuori / Twitter: @LauriVuori
PTT:n viime viikolla julkaistun asuntomarkkinaennusteen mukaan vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen nousu keskittyy yhä harvempiin kaupunkeihin. Ennusteen mukaan hinnat nousevat koko maassa keskimäärin tänä vuonna reilun prosentin viime vuodesta. Tämä tietää sitä, että yhä useammassa kaupungissa hinnat eivät muutu, tai jopa laskevat.
Asuntorakentamisessa tehdään ennätyksiä vielä tänä vuonna valmistuvien asuntojen määrässä. Lupamäärien lasku viime vuonna enteilee kuitenkin rakentamisen hiipumista normaalimmalle tasolle. Uudistuotannosta valtaosa kohdistuu tällä hetkellä pääkaupunkiseudulle ja yliopistokaupunkeihin. Kaupungistumisen myötä muuttoliike kaupunkeihin lisää kysyntää asunnoille. Vilkas uudistuotanto on hillinnyt asuntojen hintojen nousua kasvukeskuksissa.
Muuttotappiokaupungeissa tilanne on kuitenkin hyvin erilainen. Asukkaiden vähentyessä tarjontaa asunnoista riittää. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhdassa asuntojen hinnat laskevat. Omasta asunnostaan ei saa helposti ”omiaan pois”. Vaikka olisi valmis joustamaan hinnasta, ei asunto välttämättä mene siltikään kaupaksi.
Täysin asuntokauppa ei ole kuitenkaan kasvukeskusten ulkopuolellakaan pysähtynyt. Pelkästään osakeasuntojen kauppaa käytiin kahdeksan suurimman kaupungin ulkopuolella enemmän kuin niissä yhteensä. Näiden lisäksi omakotitalojen kauppa keskittyy suurempien kasvukeskusten ulkopuolelle.
Jos omaa asuntoa ajattelee sen tuottamien asumispalvelujen lisäksi myös sijoituksena, ei asunnon omistamisessa muuttotappioalueella olisi järkeä. Omistusasuminen on kuitenkin suosituin asumismuoto juuri alueilla, jossa hinnat ovat eniten laskeneet. Sen sijaan vuokra-asumisen suosio kasvaa alueilla, joissa hinnat nousevat eniten.
Oman asunnon ja kodin ajatteleminen pelkästään sijoituksena, jolle on saatava tuottoa, onkin ongelmallista. Oman kodin tärkein tarkoitus on kuitenkin palvella mahdollisimman hyvin asukkaan asumista. On se sitten oma tai vuokra-asunto, kasvavalla tai taantuvalla alueella.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 14.1.2019
