Ajankohtaista

Ruuan - elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien - osuus kotitalouksien kulutusmenoista on säilynyt viime vuosina yllättävän vakaana. Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon (1) tuoreiden lukujen valossa ruokamenojen osuus kaikista kotitalouksien kulutusmenoista vuonna 2025 oli 12,9 prosenttia, kun vuonna 2024 osuus oli 12,5 prosenttia. Muutos on maltillinen ja perustuu ennakkotietoihin, mutta se poikkeaa pidemmän aikavälin kehityksestä, jossa ruuan osuus kulutusmenoista on yleensä pienentynyt tulojen kasvaessa. 2020-luvulla kehitys on kääntynyt. Viime vuoden osuus oli korkein taso 2000-luvulla sitten vuoden 2009.

Savonlinnalainen luomutuottaja Perttu Muhonen jatkaa perhetilansa luonnonmukaista linjaa. Hän uskoo omavaraisuuteen, rehelliseen ruoantuotantoon ja siihen, että luomu pysyy vahvana, vaikka välillä traktori kulkeekin kivisemmän reitin. Artikkeli on osa luomutuotannon edistämistä tutkivaa Lumotu-tutkimushanketta.

Euroopan unionin jäsenmaat saavuttivat vuoden alussa sovun Mercosur-kauppasopimuksen hyväksymisestä, mutta viimeaikaisten käänteiden jälkeen sopimuksen eteneminen on jäädytetty. Parlamentti päätti lähettää sopimuksen EU:n tuomioistuimen arvioitavaksi varmistaakseen sen yhteensopivuuden perussopimusten ja oikeusjärjestelmän kanssa. Päätöksen taustalla on myös poliittinen vastustus, jota ovat esittäneet useat parlamenttiryhmät sekä viljelijäjärjestöt.

Tutkimuskirjallisuudessa ekologisen kompensaation velvoittavuus on noussut näkyvästi esille. Tarkastelu kohdistuu ennen kaikkea siihen, pitäisikö toiminnanharjoittajien olla lain nojalla velvollisia hyvittämään luonnon monimuotoisuudelle aiheuttamansa vahinko vai riittääkö vapaaehtoinen osallistuminen. Aihe liittyy myös taloudellisiin tekijöihin, sillä rajallisten resurssien tilanteessa on epäselvää, kuinka laajasti toimijat ovat halukkaita panostamaan vapaaehtoisiin toimiin, etenkin kun hyvitystoimenpiteiden kustannukset ovat korkeat.

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, maassa oli lähes 100 000 maatilaa. Vuonna 2024 maatila- ja puutarhayrityksiä oli noin 41 000. Tilojen määrä on vähentynyt yli puoleen, mutta maatalouden kokonaistuottavuus on noussut kuitenkin noin 46 prosenttia. Maataloustukien osuus kokonaistuotoksesta on merkittävä, noin kolmanneksen, joten on eittämättä selvää, että tuilla on ollut vaikutusta Suomen maatalouden rakenteisiin. Maataloustukien avulla tuotantoa on siis kyetty ohjaamaan suuntaan, joka on yhteisesti sovittu ja päätetty.

Suomi on talousosaamisessa maailman huippua. Suomen kansallisen talousosaamisen strategian tavoitteena on tehdä suomalaisista maailman paras talousosaamisen kansa vuoteen 2030 mennessä, ja julkisuudessa onkin käyty paljon keskusteluja, miten parhaiten edistää talousosaamistamme. Keskustelu on kuitenkin hyvin pitkälti rajoittunut kotimaamme tilanteeseen, minkä takia olemme jättäneet suuremman kansainvälisen näkökulman täysin hyödyntämättä, kuten meillä suomalaisilla on tapana tehdä.