- Blogit
- Ruoka
E2 Tutkimuksen ja PTT:n toteuttama MAA-ARVOT-hanke tutkii, miten viljelijöiden arvot, asenteet ja käytännön realiteetit vaikuttavat tilatason ympäristötoimien toteuttamiseen. Tavoitteena on tunnistaa vipupisteitä ja ratkaisuja, jotka edistävät Suomen maatalouden ympäristötavoitteiden saavuttamista.
Mitä ympäristötoimia viljelijät tekevät ja mikä heitä ohjaa? Muun muassa näitä kysymyksiä selvitimme viime talven aikana viljelijähaastetteluiden avulla. Jatkoimme arvojen ja asenteiden tutkimista toteuttamalla kesän alussa laajemman viljelijäkyselyn, johon vastasi lähes 3000 maatilaa. Suurkiitos kaikille vastaajille. Vastaajien joukosta arvottiin kaksi lahjakorttia, jotka matkasivat tällä kertaa Pelloon ja Kuhmoon.
Maan kasvukunto nousee ympäristötyön ykkösaiheeksi
Kun viljelijöiltä kysytään, mihin he haluavat ympäristötyössään panostaa, erityisesti maan kasvukunto nousee ehdottomana ykkösvaihtoehtona. Peräti 73 % viljelijöistä kertoo tekevänsä mieluiten toimenpiteitä maan kasvukunnon parantamiseksi. Kasvukunnon parantuminen linkittyy suoraan tilan kannattavuuteen esimerkiksi parempina satotasoina ja sään kestävyytenä. Siksi ei ole yllättävää, että se nousee ympäristötyön listalla kärkeen.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja esimerkiksi perinnebiotooppien ylläpito eivät olleet vastaajien suosiossa. Vain neljänneksellä vastaajista ilmastontoimenpiteet olivat kolmen suosituimman toimenpideryhmän joukossa. Toimien vaikuttavuudessa koettiinkin suurinta epävarmuutta; vain yhdeksän prosenttia vastaajista koki omien toimiensa vaikuttavan paljon ilmastonmuutoksen hillintään, kun vastaavasti maan kasvukunnon osalta lähes kolmannes vastaajista koki toimenpiteillään olevan suurta vaikusta.
Ympäristötoimia ei olekaan välttämättä mielekästä tarkastella yhtenä yhtenäisenä kokonaisuutena. Viljelijät suhtautuvat erilaisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin todennäköisesti hyvin eri tavoin. Jokin toimenpide voi tuntua luontevalta osalta tilan arkea, toinen taas byrokraattiselta pakkopullalta. Tämä ero olisi hyvä tunnistaa myös silloin, kun ympäristöpolitiikkaa suunnitellaan ja uusia toimenpiteitä muotoillaan.
Hyvä mieli ja ympäristön tila kannustavat – ei vain raha
Lähes kaksi kolmasosaa viljelijöistä kertoi hyvän mielen saaminen toimenpiteistä olevan tärkeimpien henkilökohtaisten hyötyjen listalla. Puolet vastaajista koki myös ympäristöntilan paranemisen olevan keskeinen hyöty toimenpiteistä korvauksen lisäksi. Ei-rahallisten tekijöiden vaikutus onkin tärkeää huomioida, kun mietitään ympäristöpolitiikkaa.
Taloudelliset reunaehdot kuitenkin määrittävät toimintaa tiloilla eikä liene yllättävää, että kannattavuuden heikentyminen ja liian pienet korvaukset, sekä työmäärän kasvu olivat sekä suurimpia esteitä ympäristötoimien toteuttamiseen että tärkeimpiä syitä miksi niiden toteuttaminen oli lopetettu.
Politiikan kannalta viesti lienee selkeä, mutta samalla erittäin hankala ratkaista. Suuremmalla rahalla saadaan enemmän toimenpiteitä mutta nykyiset tarpeet julkisen talouden tasapainotukseen luovat haastavan yhtälön. Lisärahaa ei todennäköisesti ole saatavilla ja panostukset ympäristötoimenpiteisiin tarkoittavat karsimista jostain muualta.
On kuitenkin hyvä muistaa, politiikan tavoitteena ei ole kuitenkaan toimenpiteiden teko vaan vaikuttavuus, jolloin on tärkeää tarkastella mitkä politiikan tavoitteet ovat, miten eri toimenpiteet kohdentuvat ja missä niistä saadaan suurin hyöty irti. Tämä hyödyttää eniten sekä viljelijää, yhteiskuntaa, että ympäristöä.
Viljelijöiden toimintaan vaikuttaa kuitenkin rahan lisäksi sosiokulttuuriset tekijät kuten arvot, asenteet ja perinteet. Henkilökohtainen merkityksellisyyden kokemus sekä ylpeys omasta työstä voivat hyvin määrittää mitä toimenpiteitä ryhdytään toteuttamaan. Nyt onkin hyvä pohtia voimmeko löytää vipupisteitä, joilla rakentaa entistä vaikuttavampaa maatalouspolitiikkaa nykyisten taloudellisten reunaehtojen vallitessa. Tähän MAA-ARVOT hanke pyrkiikin löytää vastauksia tulevaisuudessa.
Mitä seuraavaksi?
Talven aikana syvennymme löytämään vipupisteitä, joilla maatalouspolitiikan vaikuttavuutta voidaan lisätä huomioimalla paremmin viljelijöiden arvot ja asenteet. Ensi keväänä järjestämme viljelijöille ja muille alan toimijoilla alueellisia Design Thinking -työpajoja, joissa pääsemme yhdessä etsimään valuvikoja vipupisteistä ja sekä pohtimaan uusia keinoja, joilla voidaan luoda selkeämpää ja vaikuttavampaa politiikkaan. Talven aikana tullaan myös järjestämään webinaari, jossa kyselyn tuloksia käydään läpi tarkemmin. Ollaan kuulolla!
