- Blogit
- Kansantalous
Kirjoittaja on PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen /// @MarkusLahtinen2
Koronaviruksen leviäminen Kiinasta Eurooppaan ja lopulta Suomeen muutti taloudellisen tilanteen vuosi sitten nopeasti ja merkittävästi huonommaksi. Suomen talous on kuitenkin selvinnyt viruksen aiheuttamasta shokista kansainvälisesti vertaillen hyvin. Suomen BKT:n arvioidaan yleisesti supistuneen viime vuonna noin kolme prosenttia. Tämä yksi länsimaiden pienimpiä pudotuksia.
Matala väestöntiheys on tarjonnut suotuisan ympäristön hillitä viruksen leviämistä, ja palvelusektorin pieni osuus kokonaistuotannosta verrattuna moniin muihin maihin on osaltaan rajoittanut kokonaistaloudellisia vahinkoja. Onnistumisen taustalla on kuitenkin myös valittu koronastrategia ja kansalaisten pääosin kurinalainen rajoitusten noudattaminen. Lisäksi elvytyksen painopiste on ollut julkisen sektorin toimenpiteissä yksityisen kulutuksen tukemisen sijaan. Tämä on osoittautunut onnistuneeksi valinnaksi koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin hoidossa. Yksityistä kulutusta säätelee nykyisessä tilanteessa ennen kaikkea viruksen aikaansaama pelko, joten kulutusmahdollisuuksien turvaaminen ei elvytä taloutta normaalin taantuman tavoin.
Koronaviruksen aiheuttama terveyskriisi on kuitenkin kaikkea muuta kuin ohi. Viruksen entistä tehokkaammin leviävät muunnokset uhkaavat aiheuttaa merkittävän takaiskun seuraavien viikkojen ja kuukausien kuluessa. Tilanteessa on merkittäviä eroja maan eri osien välillä. Pääkaupunkiseudulla ainoastaan aikuisväestön päivittäisten kontaktien nopea ja merkittävä vähentäminen voi enää katkaista alati pahenevan tilanteen.
Kuten aiemminkin terveyskriisin pahentuminen vetää perässään myös talouskehityksen. Kevät tuo mukanaan viruksen leviämistä rajoittavan suotuisan kausivaihtelun ja perusterveen työikäisen väestön rokottaminen kesälomien jälkeen aloittaa paluun normaaliin elämänmenoon. Mikäli tilannetta ei kuitenkaan saada pikaisesti kontrolliin, talous ehtii sakata pahasti ennen paluuta normaaliin. Taloudellisen kriisin ehkäisyssä viruksen leviämisen torjunta onkin ensisijaista, mutta myös poikkeuksellista julkista tukea sekä ihmisille että yrityksille pitää jatkaa kevään lisäbudjeteissa. Vain tällä tavoin toimimalla voidaan turvata talouden mahdollisimman vakaa kehitys myös jatkossa.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 22.2.2021
