- Tiedotteet
- Ilmasto
- Metsä
Suomen luonnonarvomarkkinat ovat edelleen varhaisessa kehitysvaiheessa, mutta niitä voidaan vahvistaa pilotointikulttuurin avulla. Pilottien kautta toimijat voivat kartuttaa osaamistaan markkinoista ja lisätä kohteiden tarjontaa sekä kysyntää. Julkinen sektori taas voisi vauhdittaa markkinoiden käynnistymistä toimimalla alkuvaiheessa luonnonarvoyksiköiden ostajana.
”Luonnonarvomarkkinoiden kehitys on Suomessa edennyt varsinkin lainsäädännön osalta, mutta laajamittainen kasvu vaatii kysynnän sekä tarjonnan vahvistumista ja erityisesti myönteisiä kokemuksia markkinoille osallistumisesta”, sanoo vanhempi metsäekonomisti Jani Laturi.
Luonnonarvomarkkinoiden ytimessä on ajatus, että luonnon tuottamilla ekosysteemipalveluilla, mukaan lukien luonnon monimuotoisuudella, on taloudellinen arvo. Sen keskeinen yksikkö tällä hetkellä Suomessa on luonnonarvohehtaari. Näillä yksiköillä voidaan käydä kauppaa esimerkiksi maanomistajien ja yritysten kesken.
Suomessa luonnonarvomarkkinoiden kehitystä rajoittaa tällä hetkellä erityisesti kysynnän vähäisyys. Yritysten halukkuutta osallistua markkinoille heikentävät erityisesti epävarmuus hyödyistä sekä pelko viherpesusyytöksistä. Myös kohteiden tarjonta on vielä vähäistä, koska maanomistajilta puuttuu osaamista ja kokemusta luonnonarvokaupasta. Luonnonarvoyksiköihin perustuvia kauppoja on tähän mennessä toteutettu vain muutamia.
Markkinat vauhtiin piloteilla
PTT:n puheenvuoro esittää luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamiseksi pilotointikulttuuria. Siinä korostuvat avoin tiedonvaihto, epäonnistumisten hyväksyminen, selkeät pelisäännöt sekä yritysten ja sidosryhmien sitoutuminen pitkän aikavälin tavoitteisiin.
”Pilottien avulla maanomistajat ja muut toimijat voivat kartuttaa osaamistaan kohteiden arvioinnista, sopimusmenettelyistä ja luonnonarvokaupan toimintatavoista yhdessä. Tämä vähentää osallistumiseen liittyvää epävarmuutta. Samalla voidaan kehittää ja yhdenmukaistaa toimintamalleja ja lisätä kohteiden tarjontaa”, sanoo tutkimusjohtaja Paula Horne.
Markkinoille tarvitaan yhtenäistä ja johdonmukaista viestintää, joka tekisi luonnonarvokaupasta helpommin ymmärrettävän ja lisäisi luottamusta sen toimintaan. Myös selkeä brändi vahvistaisi markkinoiden hyväksyttävyyttä sekä vähentäisi viherpesun riskiä.
”Erityisen tärkeää on, että brändi ja viestintä pohjautuvat uskottavaan, esimerkiksi viranomaisvarmennettuun järjestelmään. Tällöin viestintä ei perustu pelkästään yksittäisten toimijoiden omiin tulkintoihin, vaan heijastaa laajemmin hyväksyttyjä periaatteita ja yhteiskunnallisia tavoitteita, sanoo ekonomistiharjoittelija Emma Bräysy.
Julkinen sektori voi tukea markkinoiden kehitystä muun muassa viestimällä luonnontilan parantamisen hyödyistä ja hankkimalla palveluja luonnonarvomarkkinoilta varsinkin alkuvaiheessa.
Puheenvuoron rahoittaja on Keskitien säätiö. Julkaisu verkkosivuillamme: https://www.ptt.fi/julkaisut/pilotointikulttuuri-luonnonarvomarkkinoiden-perustana-ja-suunnannayttajana/
Lisätietoja
Jani Laturi
vanhempi metsäekonomisti
maatalous- ja metsätieteiden tohtori
Paula Horne
tutkimusjohtaja
ympäristö- ja luonnonvarataloustieteen maisteri
