- Blogit
Suomessa oli työllisiä viime vuoden lopulla lähes yhtä paljon kuin vuosi sitten. Työllisten määrä on toki pienempi kuin huipussaan vuoden 2008 kesällä, mutta ero on vain reilut kolme prosenttia. Tuotanto on tippunut samassa ajassa paljon enemmän.
Kaikista irtisanomisuutisista huolimatta Suomen työllisyystilanne onkin yllättävän hyvä. Miksi yritykset eivät ole reagoineet tämän voimakkaammin tuotannon laskuun paljon suuremmilla irtisanomisilla?
Yksi selitys yllättävän hyvään työllisyyteen on ilman muuta se, että julkisen sektorin työpaikat ovat lisääntyneet. Yksityisellä sektorilla työpaikkojen määrä on vähentynyt selvästi enemmän kuin koko taloudessa. Tämä ei kuitenkaan ole koko selitys. Myös yksityisen sektorin työllisyys on yllättävän hyvä tuotannon laskuun verrattuna. Eivät teollisuudenkaan työpaikat ole enää vähentyneet voimakkaasti vuoden 2010 jälkeen.
Toinen selitys liittyy Nokiaan ja sen kansainvälisten toimintojen voittojen ja tappioiden näkymiseen Suomen bruttokansantuotteessa (bkt). Nokian hyvinä vuosina Suomen bkt antoi liian ruusuisen kuvan todellisesta Suomessa tapahtuneesta tuotannosta. Nokian painuttua tappiolliseksi bkt on puolestaan antanut todellista negatiivisemman kuvan Suomen tuotannosta.
Nokian hiipuminen on vaikuttanut myös Suomen tuotannon työvoimavaltaisuuteen. Samansuuruisen tuotannon aikaansaamiseen ilman Nokiaa tarvitaan enemmän työllisiä kuin Nokian kanssa.
Tämäkään ei kuitenkaan ole koko selitys. Vaikka tarkasteltaisiin yksityistä sektoria ilman elektroniikkateollisuutta, työllisiä on yllättävän paljon suhteessa tuotantoon. Toisin sanoen tuottavuus on yllättävän heikko.
Viime viikolla julkaistu Etlan Mika Malirannan ja Vesa Vihriälän osuva analyysi piirtääkin synkän kuvan Suomen tuottavuuskehityksestä. Finanssikriisin jälkeen Suomi on jäänyt selvästi jälkeen kilpailijamaista tuottavuudessa.
Maliranta ja Vihriälä osoittavat, että yritysten sisäinen keskimääräisen tuottavuuden kasvu on tyssännyt ja kääntynyt negatiiviseksi. Heidänkään analyysi ei kuitenkaan anna vastausta, miksi yritykset eivät ole reagoineet voimakkaammin tähän omaan tuottavuutensa heikkenemiseen. Aikaa on ollut.
Täysin negatiivinen kuva ei kuitenkaan ole. Jotain Suomen taloudessa on tapahtumassa. Malirannan ja Vihriälän mukaan niin sanottu luovan tuhon positiivinen vaikutus tuottavuuden kasvuun on viime vuosina selvästi nopeutunut. Se tarkoittaa, että heikon tuottavuuden yritykset korvautuvat aikaisempaa enemmän paremman tuottavuuden yrityksillä.
Täytyykin toivoa, että Suomen talous vain vetää henkeä ja valmistautuu uuteen kasvupyrähdykseen. Muussa tapauksessa yritykset vielä reagoivat ja tulemme näkemään vielä paljon enemmän irtisanomisuutisia ja hyvin rumia työttömyyslukuja.
Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 27.1.2014.
