Yksinkertaistamista ei lopulta haluta?

Maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen on avainsanoja useissa keskusteluissa. Yksinkertaistamista vaaditaan ainakin tukiehdoista, tukien hakemisesta, maksatuksista ja valvonnasta. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rakenne ja toimenpiteet ovat lähtökohtaisesti sekavia. Suomessa maatalouspolitiikan monimutkaisuutta on kuitenkin kiitettävästi lisätty myös kotoisilla toimenpiteillä.

Maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen on avainsanoja useissa keskusteluissa. Yksinkertaistamista vaaditaan ainakin tukiehdoista, tukien hakemisesta, maksatuksista ja valvonnasta.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rakenne ja toimenpiteet ovat lähtökohtaisesti sekavia. Suomessa maatalouspolitiikan monimutkaisuutta on kuitenkin kiitettävästi lisätty myös kotoisilla toimenpiteillä.

Kansallinen rahoitusosuus maataloustuista on noin 60 prosenttia. Yhteisrahoitteisten ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen lisäksi kansallinen tuki pirstaloituu lukuisiin yksittäisiin toimenpiteisiin.

Kansallisia toimenpiteitä hyödynnetään tiivistettynä kolmesta syystä: Suomen liittyessä Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995 katsottiin, että EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ei pysty riittävissä määrin huomioimaan Suomessa vallitsevia tuotanto-olosuhteita; maatalouspolitiikan uudistuksissa tapahtuneita tukimuutoksia on aina uudistusten yhteydessä kompensoitu kansallisilla toimenpiteillä; kansallisilla toimenpiteillä on haluttu tasoittaa eri syistä johtuvia eroja tuotantosuuntien ja alueiden välillä.

Puhtaasti maatalouteen kohdistettujen tukien lisäksi käytössä on myös Maaseutuohjelman alla olevia maaseudun kehittämistukia. Yhteensä tukityyppilistauksesta löytyy erilaisia tukitoimenpiteitä 713 kappaletta. Erilaisten tukien lukumäärä selittää yksin leijonanosan kotimaisen maatalouspolitiikan monimutkaisuudesta. Järjestelmän sisällä tuet ovat luonteeltaan hyvin erilaisia, niitä on räätälöity kohdennetusti erilaisiin tarkoituksiin ja tarpeisiin.

Suuri lukumäärä ja erilaiset toimenpiteet tarkoittavat myös sitä, että tukien haku- ja valvontaprosessit, maksatukset sekä ohjeet on luotu kattavasti kaikille eri toimenpiteille. Maaseudun Tulevaisuudessa uutisoitiin 18.4. eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan avaus siitä, että erilaisten yksittäisten tukimuotojen tarve tulisi miettiä uudestaan.

Tuottajajärjestöstä valiteltiin samassa yhteydessä, että tukimuotojen karsimisen seurauksena yksittäinen tuottaja voi ajautua väliinputoajaksi. Maatalouspolitiikka on luonteeltaan säilyttävää. Kärjistettynä politiikan toteutuksessa yksittäisen viljelijän etu on laitettu sektorin kokonaisedun edelle. Politiikan yksinkertaistamisen, sektorin rakenteen parantamisen ja maatalouden kehittämisen näkökulmasta olisi korkea aika painottaa sektorin kokonaisetua.

Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 2.5.2016