”Vuoden 2006 metsäperintö” Anna-Kaisa Rämö 8.1.2007

Jälleen on vuosi vaihtunut ja edessä uusi vuosi uusin haastein. Pikainen silmäys kuitenkin vielä siihen, millainen viime vuosi oli metsätalouden kannalta ja jäikö jotain perinnöksi tuleville vuosille.

Ensinnäkin vuosi 2006 oli ensimmäinen metsäverotuksen siirtymäkauden jälkeinen vuosi. Kuten ennakkoon arveltiinkin, puukauppa alkoi hiljaisesti. Uudessa tilanteessa metsänomistajat halusivat tarkkailla puumarkkinoiden kehitystä.

Puukauppa alkoi kuitenkin vilkastua kesällä ja vahvistui pitkin syksyä. Puukaupan vilkastumista edesauttoivat sahateollisuuden hyvät suhdanteet: tukin hinnan nousu oli varsinkin syksyllä voimakasta. Taustalla oli sahatavaran hyvä kysyntä sekä Euroopassa että Euroopan ulkopuolella.

Kokonaisuutena metsäverotuksen siirtymäkauden jälkeisestä vuodesta muodostuikin melko hyvä puukauppavuosi. Puukauppoja tehtiin yli kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Metsäverotuksen siirtymäkauden päättymisellä ei enää vastaisuudessa ole vaikutusta puun tarjontaan. Jatkossa puun tarjontaan vaikuttavat pääosin perinteisemmät tekijät.

Metsäteollisuuteen kohdistetut epäilyt kielletystä hintayhteistyöstä kohahduttivat myös viime vuonna. Venäjä puolestaan otti viime vuonna käyttöön vientimaksut raakapuulle ja suunnittelee lisäävänsä niitä vähitellen usean vuoden ajan. Tälle vuodellekin uusia maksuja kaavaillaan. Suomalaista metsänomistajaa nämä vientimaksut hyödyttävät ainakin alkuun, sillä ne parantavat kotimaisen puun hintakilpailukykyä.

Bioenergia nousi viime vuonna yhdeksi kuumimmista puheenaiheista. Biopohjaisen raaka-aineen käytön lisäämistä etenkin liikennepolttoaineissa ryhdyttiin vaatimaan voimakkaasti. Sysäyksen tähän antoivat EU:n biopohjaisten liikennepolttoaineiden käytölle asettamat vaatimukset, joista Suomi on ollut pahasti jäljessä. Myös energian hinnan nousu sekä halu vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista antoivat pontta bioenergiavaatimuksille.

Metsänomistajille, maanviljelijöille ja maaseutualueille bioenergian käytön lisäyssuunnitelmat avaavat aivan uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Biomassoihin perustuvaa lämmön ja sähkön tuotantoa Suomessa on kehitetty jo 1990-luvun lopulta lähtien. Nyt myös energiapuumarkkinat ovat alkaneet kehittyä vauhdikkaammin, kun ostajat ovat ryhtyneet hinnoittelemaan korjaamansa energiapuun. Liikennepolttoaineiden osalta bioenergian käyttöön liittyvä teknologia ja markkinat ovat voimakkaassa kehitysvaiheessa. Nämä vaikutukset näkyvät maa- ja metsätaloudessa sitä mukaa kun kehitys etenee.

Kulunut vuosi on siis avannut metsätaloudessa mielenkiintoisia tulevaisuuden näkymiä. Kokonaisuutena vuosi oli metsätaloudessa kohtalaisen hyvä ja voimme lähteä uuteen vuoteenkin luottavaisin mielin.

anna-kaisa.ramo@ptt.fi