- Blogit
- Metsä
Sipilän hallituksen tavoitteena on runkopuun hakkuukertymän nostaminen 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Metsäteollisuuden uuden nousun myötä kasvutavoitteet vaikuttavat mahdollisilta. Tilanne on kuitenkin samalla nostanut pinnalle kysymyksen puun riittävyydestä.
Lähitulevaisuudessa puun käyttö kasvaa lähemmäs kestävien hakkuumahdollisuuksien rajaa. Puun tarjonnan osalta yksityiset metsänomistajat ovat paljon vartijana, sillä heidän omistuksessaan on 60 prosenttia Suomen metsämaan pinta-alasta. Puumarkkinat toimivat pitkälti markkinaehtoisesti, eli puun kysyntä ja tarjonta määrittelevät puun yksikköhinnan ja määrän. Markkinoiden epätäydellisyyksien johdosta erilaisille interventioillekin voi joskus olla tarvetta. Se, miten ja kuinka laajasti metsänomistajien käyttäytymistä voidaan ohjata, on riippuvaista metsänomistajien suhtautumisesta eri toimenpiteiden vaikutuksiin suhteessa omiin tavoitteisiin.
PTT selvitti vastikään, miten metsänomistajat suhtautuvat valtion ohjauskeinoihin. Tulosten mukaan suuri osa oli eri mieltä siitä, että valtion tulisi säädellä puumarkkinoiden toimintaa metsäteollisuuden puun saannin turvaamiseksi. Valtaosa ymmärsi vaikutuksen olevan siis omien tavoitteiden vastaista. Voimakkaimmin vastaajat olivat samaa mieltä pääomaveron kiristämisestä, kun lähes neljä viidennestä oli samaa mieltä pääomaveron noston negatiivisista vaikutuksista puun myyntiin. Voimakkaimmin eri mieltä oltiin puolestaan kiinteistöveron noston vaikutuksista, sillä neljännes ei nähnyt verolla olevan vaikutusta metsätilasta luopumiseen.
Toisaalta kannatustakaan veron asettaminen ei saanut. Oletuksen mukaisesti taloudellisten helpotusten positiivisista vaikutuksista puu- ja metsätilamarkkinoiden aktivoimisessa, metsänhoitopäätöksissä ja energiapuun myynnissä oltiin enemmän samaa mieltä kuin eri mieltä. Tulokset koskien kolmen hypoteettisen verohelpotuksen vaikutuksista metsätilan luovutuksissa olivat sen sijaan yllättävämpiä. Vastausten perusteella noin kaksi kolmannesta metsänomistajista ei muuttaisi aiempia suunnitelmiaan asetetusta verohelpotuksesta huolimatta. Loppu kolmannes joko aikaistaisi aiempia suunnitelmiaan tai toteuttaisi metsätilasta luopumisen verohelpotetulla menettelyllä aiemmin suunnitellun toteutustavan sijaan. Metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita ja elämäntilanteita. Siten tietyllä ohjauksella saavutetaan usein vain rajallinen joukko metsänomistajia. Tulevien biotalouden kasvutavoitteiden kannalta tämä voi kuitenkin olla ratkaisevaa.
Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 16.5.2016
