”Viljasta on moneksi – myös bioetanoliksi”, Terhi latvala, 4.1.2010

                                             MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA

Keskustelu biopolttoainetuotannosta käy tunnepitoiseksi heti, kun kyseessä on ruoaksi soveltuvan raaka-aineen käyttö liikennepolttoaineiden tuotannossa, todetaan professori Alan Swinbankin biopolttoaineraportissa.

Asian tiimoilta keskustelu liikkuu hyvin periaatteellisella ja idealistisella tasolla.

Pelloilla tuotettavien biopolttoaineiden pelätään kilpailevan muun ruoan tuotannon kanssa ja nostavan sitä kautta viljojen ja muiden maataloustuotteiden hintoja.

Biopolttoainetuotannon vaikutukset maatalousmarkkinoihin eivät ole kuitenkaan aivan näin suoraviivaisia, sillä ensimmäisen sukupolven biopolttoainetuotannossa syntyy samalla suuri määrä hyödynnettäviä rehuraaka-aineita.

Tiken ennakollisen 2009/10 viljatasearvion mukaan Suomessa tuotetusta ohrasta yli puolet käytetään eläinten rehuksi ja vain prosentin verran elintarvikkeeksi. Ohran teollinen käyttö on noin 300 miljoonaa kiloa. Mallastuksen osuus on reilu puolet teollisesta käytöstä ja toinen puoli koostuu muun muassa etanolin, tärkkelyksen, liimajauhon ja entsyymien valmistuksesta.

Esimerkiksi ohratärkkelystä käytetään paperin ja kartongin valmistuksessa. On huomioitavaa, että tämä käyttö on bioetanolin tuotantoon verrattavaa non-food käyttöä. Eikä alkoholijuomiakaan aivan välttämättömiksi elintarvikkeiksi voi luokitella.

Teollinen käyttö vastaa jo nyt noin 15 prosentin osuutta kotimaisen ohran tuotannosta. Ohraa käytetään siten nytkin moneen muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön. Kummallista kyllä, tämä ei herätä tunnepitoisia reaktioita samalla tavoin kuin biopolttoaineiden valmistus.

Marraskuun Viljaviestin mukaan Suomessa tuotetaan liikaa nimenomaan rehukäyttöön tarkoitettua viljaa. Heikon markkinatilanteen takia viljelijöiden varastossa on vielä ylivuotista myymätöntä viljaa ja osa pelloista pidetään viljelemättömänä.

Rehuviljojen hinnat ovat taas kerran niin alhaalla, että varsinkin huonolaatuinen vilja kannattaisi ennemmin lykätä viljanpolttoon soveltuvaan lämmityskattilaan ja hyödyntää lämpöenergiana.

Yhteiskunnan kannalta olisi varmasti tehokkaampaa käyttää ylijäämäviljaa bioetanolin valmistukseen, kuin seisottaa sitä Virosta ostetuissa interventiovarastoissa.

Terhi Latvala