- Blogit
MAASEUDUNTULEVAISUUS/PTT:N TALOUSTUTKA
Tasan 70 vuotta sitten suomalaiset torjuivat Kollaanjoen ensimmäisen neuvostohyökkäyksen. Jos talvisota käytäisiin tänä talvena, kannattaisi puolustusvoimien panostaa lumipukujen sijaan märkäpukuihin ja juoksuhautojen salaojitukseen. Sen verran kosteiksi ja vähälumisiksi ovat etenkin alkutalvet käyneet.
Tämän talven tärkeimmät taistelut käydään kuitenkin Kollaan sijasta Kööpenhaminassa seuraavan kahden viikon aikana. Lumipuku on vaihtunut tummaan pukuun ja korsut kabinetteihin. Kööpenhaminassa järjestetään joulukuussa YK:n ilmastohuippukokous. Siellä on tarkoitus sopia vuonna 2012 päättyvän Kioton ilmastosopimuksen jatkosta. Kokouksen tuloksille on ladattu kovat odotukset, mutta myös epävarmuutta onnistumisesta on ilmassa.
Suomen kannalta yksi keskeinen asia neuvotteluissa liittyy metsien käsittelyyn sopimuksessa. Perinteisesti Suomessa on ajateltu, että Suomen metsät ovat merkittävä hiilinielu, sillä ne kasvavat huomattavasti enemmän kuin niitä hakataan.
Koska hyvin hoidettujen metsiemme kasvu on suurempi kuin poistuma, puuston ja samalla siihen sitoutuneen hiilen määrä metsissämme kasvaa vähentäen ilmakehän hiilidioksidin määrää. Näin ollen Suomen pitäisi saada kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa metsien sitomasta hiilidioksidista hyvitystä.
Tämä on kuitenkin vain yksi tapa ajatella asiaa. Laskentatavasta riippuen Suomen metsät voidaan lukea myös päästölähteeksi. Esillä on ollut laskukaava, jossa nielun muutosta verrataan tiettyyn vuoteen tai muutaman vuoden keskiarvoon.
Vertailuajankohdasta riippuen tämä laskentatapa saattaisi olla meidän kannaltamme erittäin huono vaihtoehto, sillä silloin metsät voisivat olla päästölähde. Tästä seuraisi luonnollisesti, että metsätalous joutuisi maksamaan hiilipäästöistään. Päästöoikeuden hinnasta riippuen metsien laskennallinen hiilidioksidipäästö voisi maksaa Suomelle jopa yli puoli miljardia euroa.
Tämä puolestaan tarkoittaisi vuosittain noin 30 euron lisäkustannusta hehtaaria kohti metsätalousmaalle. Summalla olisi merkittävä negatiivinen vaikutus Suomen metsäsektorille ja sen kehitysedellytyksille, kun otetaan huomioon, että metsätalouden nettotulos on viime vuosina ollut keskimäärin noin sata euroa hehtaaria kohti.
Malleja ja ehdotuksia riittää joka lähtöön, mutta toistaiseksi kaikki laskentatavat ovat avoinna. Mitään ei ole poissuljettu, vaan nyt yritetään löytää mahdollisimman monia jäsenmaita tyydyttävä ratkaisu.
Kööpenhaminassa on pidettävä huoli siitä, ettei metsiämme käsitellä jatkossa päästölähteenä. Siellä ratkaistaan, säilyvätkö Suomen metsäsektorin toimintaedellytykset entisenlaisina tai jopa parempina, vai joudummeko taipumaan epätyydyttäviin kompromissiratkaisuihin.
Huonoimmassa tapauksessa neuvotteluiden tuloksena on kilpailukykynsä säilyttämiseksi taistelevalle metsäsektorille varsin kova ja kallis isku. Tärkeintä kuitenkin on, että ilmastonmuutos pysäytetään.
Kollaa kesti, miten käy Kööpenhaminassa?
Kööpenhaminassa on pidettävä huoli siitä, ettei metsiämme käsitellä jatkossa päästölähteenä.
Ville Haltia
