- Blogit
Suomi sijaitsee yhdessä maailman turvallisimmista kolkista. Puolustusministerinä toiminut Jyri Häkämies linjasi kuitenkin vuonna 2007, että Suomen kolme pääasiallista turvallisuuspoliittista uhkaa ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä.
Vaikka Häkämiehen puhe sai aikanaan paljon kritiikkiä, viimeaikaisten tapahtumien valossa Häkämiehen havainnossa on omat ansionsa.
Korruptio ja eri etupiirien taloudellisten etujen kahmiminen ovat nousseet yhä keskeisemmäksi osaksi Venäjän taloutta. Sen myötä Venäjän kasvupotentiaali ilman energian hinnan nousua on laskenut jo alle kahden prosentin. Se on Venäjän kehitysasteella olevalle maalle erittäin alhainen kasvuvauhti.
Ukrainan kriisi heikentää edelleen Venäjän talouskasvua sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Lyhyellä aikavälillä kriisi lisää Venäjälle tehtäviin investointeihin liittyvää riskiä. Yhä harvempi investointiprojekti on riittävän kannattava, jotta riskille saataisiin riittävä kompensaatio. Pienenevä investointien määrä omalta osaltaan heikentää edelleen myös pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.
Lisäksi Yhdysvalloissa on herätty kriisin myötä näkemään Länsi-Eurooppa edelleen tärkeänä liittolaisena, jolle voitaisiin toimittaa halpaa liuskekaasua. Mahdollisuus laajamittaisesti hyödyntää edullista yhdysvaltalaista liuskekaasua vahvistaisi Länsi-Euroopan neuvotteluasemia Venäjän kanssa käytävissä kaasun hintaneuvotteluissa ja vähentäisi siten Venäjän kaasustaan saamaa tulovirtaa.
Imperiumin rakentamien on kallista toimintaa. Taloudellisesti heikkenevällä Venäjällä ei pidemmän päälle olekaan taloudellisia resursseja lisätä vaikutusvaltaansa edes lähialueellaan.
Putinin tavoittelema Itä-Euroopan taloudellinen unioni on joutunut uusiin ongelmiin potentiaalisten jäsenmaiden, kuten Kazakstanin, pelästyessä Venäjän aggressiivista toimintaa Ukrainassa. Venäjän toiminta onkin ristiriidassa sekä pitkäaikaisten valtapoliittisten intressien että taloudellisen menestyksen tavoittelun kanssa.
Ukrainan kriisi on osoitus Putinin Venäjän heikkoudesta. Juuri tämä havainto tekee kriisistä hyvin huolestuttavan.
Heikkenevä valtio ja sen valtaeliitti suostuu harvoin katsomaan totuutta silmiin. Seurauksena on epätoivoinen pyrkimys ripustautua valtaan ja palauttaa kansalaisten usko hallinnon kykyyn toimia.
Suomessakin harrastettu Putinin vertaaminen Staliniin tai Hitleriin on kuitenkin sekä tarpeetonta pelottelua että antaa väärän kuvan tilanteesta. Putinin Venäjän heikkous johtaa pitkittyvään konfliktiin, jolla on merkittäviä seurauksia Suomelle. Seuraukset eivät kuitenkaan ole sotilaallisia vaan ennemminkin poliittisia ja taloudellisia.
Venäjä on aina ollut Suomelle samaan aikaan sekä uhka että mahdollisuus. Viime vuosikymmenellä Venäjän nopea talouskasvu tarjosi suomalaisille vientiyrityksille jatkuvasti laajenevat vientimarkkinat. Venäjän talouskasvun hiipuminen on ollut jo sinällään huono uutinen Suomen taloudelle. Ukrainan kriisin myötä Venäjästä on lopulta tullut Suomelle mahdollisuuden sijaan ennemminkin uhka.
Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 7.4.2014.
