- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA 2.4.2012
Vielä vuosi sitten korkojen odotettiin nousevan tasaista
vauhtia, koska Euroopan keskuspankki reagoi hintojen nousuun nostamalla
ohjauskorkoaan kahdesti. Tuolloin ei myöskään kokonaisuudessaan ymmärretty
euroalueen ongelmien laajuutta.
Euroalueen velkakriisin jatkuessa ja
inflaation hidastuessa EKP laski ohjauskorkoaan viime vuoden lopussa kahdesti
tasan yhteen prosenttiin. Silloin myös usean asuntovelallisen viitekorkoina
käyttämät lyhyet korot kääntyivät uudelleen laskuun.
Myös hyvän
luottoluokituksen säilyttäneiden maiden valtionlainojen tuotot eli pitkät korot
laskivat poikkeuksellisen matalalle tasolle.
Velallisen kannalta matala
korkotaso ja varsin korkealla pysyttelevä inflaatio ovat hyvä asia, koska niiden
erotuksena reaalikorko on negatiivinen. Mutta joillekin negatiivinen reaalikorko
ei ole hyvästä.
Suomalaisilla eläkeyhtiöillä on vastuullaan nykyisten ja
tulevien eläkkeiden rahoitus. Vaikka suurin osa eläkemaksuista katetaankin
suoraan työeläkemaksuilla, eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta on olennaista,
että rahastoiduille pääomille saadaan myös tuottoa.
Eläkeyhtiöiden
tavoitteena on saada keskimäärin 3,5 prosentin reaalinen vuosituotto
sijoituksilleen. Tähän asti tavoite on saavutettu.
Tavoitteeseen
pääseminen kuitenkin vaikeutuu velkakriisin jatkumisen myötä, koska osa
sijoituksista on oltava vähäriskisissä valtionlainoissa. Näiden negatiivinen
reaalikorko pudottaa sijoitusten reaalista tuottoa, jolloin tulevina vuosina
tuottoa on saatava reilusti yli tavoitteen.
Alkuvuoden aikana tätä
ongelmaa on paikannut osakekurssien nousu. Pitkäjänteisessä toiminnassa yhden
vuosineljänneksen tulos ei kuitenkaan auta, jos edessä on useita velkakriisin
sävyttämiä vuosia.
Vaikka eläkeyhtiöiden sijoitusympäristö on lähivuosina
haasteellinen, institutionaalista sijoittajaa kurjempi tilanne on
piensijoittajalla. Haasteellisen ympäristön lisäksi piensijoittajaa kurittavat
pankin perimät palkkiot ja hallinnointimaksut, joita institutionaalisilla
sijoittajilla ei niiden suuruutensa vuoksi ole.
Suomalaiset kotitaloudet
ovat osana kansainvälisiä pääomamarkkinoita vähintäänkin epäsuorasti
eläkeyhtiöiden sijoitusten kautta, mutta omaa aktiivisuutta olisi syytä lisätä.
Tähän kannustaa myös äskettäin ilmestynyt pääomamarkkinoiden kehittämisraportti.
Siinä kotitalouksia kannustettiin osakemarkkinoille ehdottamalla verovapaita
osinkoja 2500 euroon asti.
Ottaen huomioon Suomessa toimivien
kivijalkapankkien kustannukset osakesijoittamisesta, ei kotitalouksilla ole
kannustimia siirtyä kansankapitalismiin. Jos kulurakenteisiin ei saada uusia
avauksia, suomalaiset pysyvät yksipuolisesti asuntokansana. Toisaalta tässä
talouden tilanteessahan se onkin oiva valinta.
