”Vedestä maataloutemme kilpailuvaltti?” Tapani Yrjölä, 27.8.2007

                                                 MAASEUDUN TULEVAISUUS/PTT:N TALOUSTUTKA

Kesällä, kun ei paljon muutakaan tapahdu, lehdissä kirjoitetaan vuodesta toiseen sinilevistä ja vesistöjen rehevöitymisestä yleisemminkin. Toki aiheesta on välttämätöntä keskustella siihen liittyvien terveydellisten seikkojen takia. Loppukesästä keskustelussa tapaa olla aika etsiä syyllisiä, ja syyttävä sormi osoittaa aina maatalouden suuntaan. Eikä sitä voi kieltää, että maatalouden rooli vesien kuormituksessa on varsin suuri. Tilastokeskuksen mukaan vuosina 1990–2004 vesiin valuneesta typestä vähän yli puolet ja fosforista lähes kaksi kolmasosaa on peräisin maataloudesta.

Maataloutta, tai enemmänkin maatalouspolitiikkaa, syytetään myös siitä, ettei ravinnevalumien vähentämiseksi ole tehty juuri mitään. Tämä ei kuitenkaan ole totta, sillä ympäristötukiehtojen mukaiset lannoitustasot ovat vähentäneet typpi- ja fosforilannoitusta varsin monilla tiloilla. Ja nykyisen ympäristötuen puitteissa moni tila ei seuraavia kylvöjä varten ole hankkinut grammaakaan fosforia.

Lannoituksen vähentämisen vaikutuksia on vaikea ja kallis mitata. Ravinteita on lisäksi runsaasti varastoituneena maaperässä ja vesistöjen pohjasedimenteissä. Näistä varastoista riittää ravinteita vesien rehevöitymiseen vielä vuosikausiksi. Siksi reilun vuosikymmenen mittaisten toimenpiteiden vaikutukset eivät edes näy vielä, ainakaan täysimääräisinä.

Missään määrin turhia maatalouden ympäristötoimet eivät kuitenkaan ole. On nimittäin vaikea uskoa, ettei ympäristötuella olisi myönteistä vaikutusta vesien ravinnetalouteen. Silti maataloudessakin pitää jatkuvasti pohtia myös, mitä muuta ravinnevalumien vähentämiseksi voitaisiin tehdä.

Puhtaasta vedestä on maailmalla jo nyt pulaa. Onkin varsin todennäköistä, että tulevaisuudessa puhdas vesi on jonain päivänä hyvin arvokas kauppatavara. Suomessa puhdasta vettä on vielä runsaasti, mikä on varmasti maataloudenkin etu ja sitä etua tulee vaalia.

Kaikki mahdolliset keinot vesistöihin joutuvien ravinteiden määrän vähentämiseksi on otettava käyttöön. Viljelijöillä siihen on varmasti valmiuksia. Heille kun puhdas vesi on paitsi välttämätöntä elinkeinon kannalta myös merkittävässä roolissa asuinympäristön viihtyisyyden suhteen. Ja jonain päivänä, kun käyttökelpoista vettä on maailmassa nykyistä vähemmän, voivat puhtaalla vedellä kasvatetut tuotteet nousta Suomen kilpailuvaltiksi elintarvikealan kansainvälistyvässä kilpailussa. 

tapani.yrjola@ptt.fi