”Valtion syytä tavoitella ylijäämää vuosille 2015–2019”, Pasi Holm

                                     Maaseudun Tulevaisuus / PTT:n taloustutka 31.1.2011

Valtiovarainministeriön kuuluisassa niin sanotussa menopaineraportissa ”Julkisen talouden valinnat 2010-luvulla” korostetaan aivan oikein Suomen julkisen talouden kestävyysvajeen merkitystä.

Väestön ikääntymisen aiheuttamien menopaineiden ja valtion talouden nykyisen alijäämän vuoksi täytyy julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen kiinnittää poikkeuksellisen paljon huomiota.

Sopeutustoimien toteuttaminen on aloitettava jo ensi vaalikaudella. Jakovarasta ei ole vaalin alla syytä keskustella.

Viime viikkojen aikana puolueilta on pyydetty arvioita menopainelaskelman lopputuloksesta. Julkista taloutta pitäisi vahvistaa 10 miljardilla eurolla vuoteen 2015 mennessä. Koska keskustelu pyörii 10 miljardin euron ympärillä, on hyvä tarkastella lähemmin, miten siihen on päädytty.

Keskeisin kestävyysvajeeseen vaikuttava tekijä menopainelaskelmassa on talouskasvu ja valtion velan reaalikoron välinen ero.

Talouskasvun oletetaan olevan alle kaksi prosenttia vuodessa ja valtion velan reaalikoron kolme prosenttia vuodessa seuraavien viidenkymmenen vuoden ajan.

Jos valtiovarainministeriön laskelma tehtäisiin sillä oletuksella, että talouskasvu olisi sama kuin valtion velan reaalikorko, 10 miljardin kestävyysvajeesta leikkautuisi noin puolet pois.

Viime vuosikymmenellä talouskasvu ja valtion velan reaalikorko olivat kumpikin noin kolme prosenttia.

Yhdysvalloissa talouskasvu on ollut useiden vuosikymmenten ajan keskimäärin saman kuin valtion velan reaalikorko.

Taloushistoriaan nojautuen voidaan päätellä, että euroalueella seuraavan viidenkymmenen vuoden ajan talouskasvu on keskimäärin sama kuin euro-maiden keskimääräinen reaalikorko.

Valtiovarainministeriön menopainelaskelman kriittinen oletus, että velan reaalikorko on prosenttiyksikön suurempi kuin talouskasvu, merkitsee Suomen jäävän jälkeen muun euroalueen talouskehityksestä. Nykyisin Suomen kansantuote henkilöä kohden on reilut kymmenen prosenttia suurempi kuin Saksan.

Viidenkymmenen vuoden päästä Saksan kansantuote henkeä kohden olisi neljänneksen suurempi kuin Suomen, jos menopainelaskelman kriittinen oletusten toteutuu.

Seuraavan hallituskauden talouden tasapainottamistalkoita ei kannata perustella 50 vuoden tulevaisuusskenaarioiden avulla, joiden tulokset ovat lähes täysin riippuvaisia korko- ja talouskasvuoletuksista.

Suomen pitää tavoitella ainakin euroalueen keskimääräistä talouskasvua.

Valtion tulot ja menot kannattaa kuitenkin tasapainottaa hyvän taloudenpidon perusoppien mukaan.

Seuraavan hallituksen kannattaa tavoitella valtion velan kansantuoteosuuden kääntämistä laskuun. Valtion kannattaa tavoitella ylijäämää vaalikaudella 2015–2019.

Pasi Holm