”Valtio ja markkinat – renkejä vai isäntiä?” Leena Kerkelä

                           MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA 30.1.2012

Näin presidentinvaalien loppusuoralla, kun ehdokkaita on
enää kaksi, ei taloustutkakaan voi olla rekisteröimättä vaalikeskusteluja.

Presidentistähän ollaan tekemässä arvojohtajaa. Presidentti on kuitenkin
toimija myös talouselämässä siitä huolimatta, että hän ei suoraan vaikuta
talouspolitiikan harjoittamiseen. Kotimaan talousasioissa presidentin vaikutus
voi olla pieni, mutta kansainvälisillä kentillä hänestä voi tulla näkyvä
toimija.

Presidenttiehdokkaat ovat kommentoineet kysyttäessä myös
globalisaatiota ja pääehdokkaiden on kerrottu olevan siitä eri mieltä. HBL:n
vaalikoneen mukaan Niinistö on ”osittain samaa mieltä” siitä, että kaupan
edistäminen on presidentin ulkomaanmatkoilla ihmisoikeuksia tärkeämpää, kun taas
Haavisto on tästä ”täysin eri mieltä”. Tällä perusteella Niinistö näkee
presidentin roolin erityisesti yritysten kansainvälistymispyrkimysten tukijana.
Haavisto taas haluaa korostaa presidentin tehtävissä
ihmisoikeuskysymyksiä.

Niinistö on siis kannaltaan markkinaliberaali eli
hän näkee valtion tehtävän lähinnä markkinoiden tehokkaan toiminnan tukemisessa.
Haavisto taas vastustaa markkinavoimien liikaa valtaa eikä siksi halua asettua
niiden juoksupojaksi.

Voisiko kysymyksen kiteyttää siihen, tuleeko
valtion edistää markkinoiden toimintaa vai markkinoiden valtion toimintaa?

Globalisaatioon liittyen ehdokkaat ovat ottaneet kantaa myös sen
vaikutuksesta hyvinvointivaltioon. Haaviston mukaan globalisaatio voi olla uhka
pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle. Niinistö on tästä ”jokseenkin eri mieltä”.

Markkinat kuitenkin tarvitsevat ohjausta ja säätelyä. Ne eivät nimittäin
toimi tehokkaasti. Globaalin tason ongelmat – velkaantuminen,
vaihtotaseongelmat, tuloerojen kasvu, kehitysloukut ja globaalit
ympäristöongelmat – eivät ratkea ilman, että päättäjillä on näkemys näiden
ongelmien merkittävyydestä ja ratkaisukeinoista. Ilman markkinamekanismeihin
puuttumista näitä ongelmia ei pystytä ratkaisemaan. Ainakin tähänastiset
presidentit ovat osallistuneet näihin keskusteluihin. Hyvin toimiva valtio
tarvitsee tehokkaasti toimivat markkinat.

Markkinoiden toiminta on
tehotonta siksi, että sen tuottama kasvu ei ole kestävää millään kestävän
kehityksen mittarilla. Presidentin tehtävä on luoda uskoa talouskasvuun, joka
samalla ratkaisee globaaleja ongelmia. Silloin globalisaatio ei ole uhka
pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle, kuten Haavisto pelkää.

Haluaisinpa
vielä nähdä Suomen presidentin pitävän tiedotustilaisuutta onnistuneiden
kauppaneuvotteluiden päätteeksi. Näissä neuvotteluissa Suomi olisi ollut
edistämässä vihreän teknologian innovaatioiden vientiä esimerkiksi Kiinaan.
Tiedotustilaisuudessa Suomen presidentti ja Kiinan keisari kantaisivat huolta
markkinoiden uusiutumiskyvystä ja keskiluokan kurjistumisesta. Molemmat
päämiehet esittäisivät ehdotuksia hoivapalveluiden kehittämiselle. Hyvällä
asialla presidenttikin voi toimia juoksupoikana.