- Blogit
- Metsä
Metsäteollisuuden uudet suurinvestoinnit kasvattavat puun käyttöä Suomessa noin 15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikäli ne toteutuvat suunnitellusti. Puun riittävyydestä kasvaviin tarpeisiin on käyty paljon keskustelua ja siitä on esitetty monenlaisia arvioita.
Puuvarantojen lisäksi metsänomistajien puunmyyntihalukkuus on keskeisessä roolissa, kun puhutaan puun saatavuudesta, sillä teollisuus saa tarvitsemastaan puusta noin 80 prosenttia yksityisiltä metsänomistajilta. Metsänomistajien puunmyyntihalukkuuteen vaikuttavat monet tekijät.
Yhtenä vaikuttavana tekijänä pidetään ikää. Oletuksena on, että metsänomistajan ikääntyessä puukauppa-aktiivisuus vähenee. Metlan (nyk. Luke) tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että 64–75‑vuotiaat metsänomistajat tekevät puukauppoja likimain saman verran kuin nuoremmat ikäluokat. Vasta yli 75-vuotiailla kiinnostus puukauppoihin vähenee.
Väestöennusteiden mukaan suomalaisten ikääntyminen jatkuu vuoteen 2060 asti ja nimenomaan yli 75‑vuotiaiden osuus nousee merkittävästi. Sama kehitys on todennäköistä myös metsänomistajien keskuudessa. Tässä valossa huoli puun saatavuudesta on perusteltua.
Metsänomistajien puunmyyntiaktiivisuuteen vaikuttavia muita tekijöitä ovat muun muassa ammatti, asuinpaikka ja rahan tarve. Yleinen väestörakenteen muutos muovaa myös metsänomistajakuntaa ja muutokset monissa tekijöissä voivat vaikuttaa puuntarjontaan yllättävillä tavoilla.
Tulevien metsänomistajien elintavat ja kulutustottumukset poikkeavat aiemmista sukupolvista monessa suhteessa. Ne voivat ilmentyä myös halukkuutena puunmyynteihin: Metsätuloilla saatetaan rahoittaa vaikkapa pitkiä ulkomaanmatkoja, vapaavuosia työstä, suuria hankintoja, kalliita harrastuksia, mukavaa elämää jne.
Kaupunkilaismetsänomistajien määrän yhä kasvaessa kiinnostus metsänomistukseen ja puukauppoihin voi myös vähentyä. Varsinkin, kun yhä useampi metsänomistaja on syntyperäinen kaupunkilainen, eikä metsätilaan ole tunnesiteitä. Tunnesiteiden puuttuminen voi toisaalta helpottaa tilasta luopumista ja metsätilat voivat tulevaisuudessa yhä useammin siirtyä vapailla markkinoilla aktiivisille metsänomistajille tai sijoittajille, tai ne voidaan liittää yhteismetsiin. Tällainen suuntaus voisi jopa taittaa tilojen pirstoutumiskehityksen ja metsät pysyisivät aktiivisen metsätalouden piirissä turvaamassa teollisuuden puunsaantia.
Väestöennusteiden perusteella metsänomistajakunnan rakenteessa tapahtuu selkeä muutos noin 15–20 vuoden kuluttua. Osa muutoksista vaikuttaa puuntarjontaa lisäävästi, osa sitä vähentävästi. Edistämällä sukupolvenvaihdoksia viisaasti ja tuomalla metsien käyttömahdollisuuksia aktiivisesti tulevien metsänomistajien tietoisuuteen, väestömuutosten myönteisiä vaikutuksia puuntarjontaan voitaisiin tehostaa. Tämä edellyttää uusien sukupolvien tarpeiden kuuntelemista herkällä korvalla ja palveluiden kehittämistä tarpeiden mukaisesti.
Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 20.1.2016
