Uusiin yhteistyömuotoihin suhtaudutaan varauksella

Maatilat tekevät paljon tilojen välistä yhteistyötä, mutta valtaosa yhteistyöstä rajoittuu tuttuihin ja hyväksi havaittuihin toimintamalleihin. Tuottajien asenne yhteistyötä kohtaan yleisesti on positiivinen ja yhteistyön kautta saavutettavat hyödyt tunnistetaan. Yhteistyöhön suhtaudutaan varauksella tilanteissa, joissa yhteistyön hyödyt eivät ole molemmille osapuolille yhtäläiset ja selkeät, tai kun yhteistyön aloittaminen vaatii vaivannäköä ja pidempää sitoutumista.

Yhteistyölle tarvetta edelleen

Laajentaville kotieläintiloille peltoalan heikko saatavuus lannan levitykseen ja rehuntuotantoon on ongelma, etenkin kotieläinvaltaisilla alueilla. Yhteinen viljelykierto ei kuitenkaan kiinnosta tuottajia.

Tutkimuksen mukaan työvoiman liikkumiselle tilojen välillä olisi kysyntää ja tarjontaa. Käytännöt ja asenteet kuitenkin rajoittavat niiden kohtaamista. Työstä maksaminen urakoitsijalle on lähtökohtaisesti helpompi vaihtoehto. Urakoitsijaa käytettäessä hinnoitteluperusteet ja sopimuskäytännöt ovat selkeät. Urakoitsija onkin kilpailukykyinen vaihtoehto, kun kyse on suurista työ- ja konetarpeista, joita ei yhteistyön kautta ole mahdollista saada. Urakointipalvelujen hyvä saatavuus poistaa osaltaan tilan tarvetta sitoa resursseja yhteistyöhön.

Tasa-arvoisuus yhteistyökumppaneiden kesken tärkeää

Tuottajien kiinnostusta syvälle meneviin yhteistyömuotoihin lisää hyötyjen tasapuolisuus. Rahallinen korvaus sen sijaan ei merkittävästi lisää tuottajien yhteistyöhalua, vaan oleellisempia ovat muut yhteistyön kautta saavutettavat hyödyt. Esimerkiksi peltotöiden jako tilojen kesken perustuu monesti täydentäviin koneketjuihin, jossa työvaiheet tehdään vastavuoroisesti. Tilojen välisessä rehukaupassa ostettavasta/myytävästä tuotteesta liikkuu rahallinen korvaus, mutta yhteistyön toteutuminen ei vaadi merkittävää panostusta kummaltakaan osapuolelta tai toiminnan uudelleen organisointia.

Uudenlaista ajattelua sopimuskäytäntöihin

Maitotilat tekevät aktiivisesti yhteistyötä keskenään. Kahden maitotilan välille syntyykin helpommin syvää yhteistyötä, joka sitoo tilojen resursseja ja muuttaa tuttuja toimintatapoja. Maitotilan ja kasvitilan välisessä yhteistyössä synergiahyötyjä ei aina ole tai hyödyt eivät konkretisoidu samalla tavalla molemmille osapuolille. Maitotilan ja kasvitilan välinen yhteistyö onkin yleistä kevyissä muodoissa, kuten rehun sopimustuotannossa ja karjanlannan luovutuksessa/vastaanotossa.

Jotta maitotilojen ja kasvitilojen välille muodostuisi syvempää yhteistyötä, tarvittaisiin irrottautumista hyöty hyödystä -ajattelusta ja siirtymistä kohti yritysmäistä otetta. Tämä tarkoittaa mm. sopimista siitä, mitä yhteistyöhön kuuluu ja millä tavoin työstä, koneista ym. korvataan silloin kun synergiaetuja ei ole tai hyödyt eivät ole yhtä suuret. Yhteistyön tarjonta ja kysyntä voitaisiin saada kohtaamaan kunnon sopimuskäytännöillä ja rahallisella korvauksella.

Pienet kasvitilat kiinnostuneempia yhteistyöstä maitotilojen kanssa

Maitotila saa todennäköisemmin yhteistyökumppanin pienestä kasvitilasta kuin keskikokoisesta tai suuresta kasvitilasta. Pienet kasvitilat ovat kiinnostuneempia yhteistyöstä maitotilojen kanssa ja monet tekivät jo lähtökohtaisesti enemmän työnvaihtoa tilojen kesken. Pienten kasvitilojen käsitys yhteistyökumppanin toiminnasta oli myös positiivisempi kuin suurempien tilojen viljelijöillä. Suuremmat kasvitilat olivat haluttomampia sitoutumaan yhteistyöhön pitkäksi ajaksi ja heistä useampi piti maitotilan peltoja sopimattomina oman tuotantonsa tarpeisiin. Keskikokoisia ja suuria kasvitiloja kiinnostaa enemmän yhteistyö toisen kasvitilan kanssa.

Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköpostikyselyllä marraskuussa 2014. Tavoitteena oli selvittää erilaisten yhteistyösopimusten avulla, mitkä tekijät lisäävät ja rajoittavat maidontuottajien ja kasvinviljelijöiden kiinnostusta yhteistyöhön sekä miten tuottajat suhtautuvat syvempään menevään yhteistyöhön. Tutkimus oli osa isompaa kotieläintilojen ja kasvinviljelytilojen yhteen sovittaminen –hanketta, jonka PTT toteutti yhteistyössä TTS:n, Helsingin yliopiston ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa.

Julkaisu:

Rinta-Kiikka, S. 2015. Collaboration between dairy farms and crop farms in combined crop rotation. PTT työpapereita 174.

Linkki julkaisuun

Lisätietoja: vt. toimitusjohtaja Perttu Pyykkönen p. 0400 754 928, s-posti: etunimi.sukunimi@ptt.fi