- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS/PTT:N TALOUSTUTKA
Tänä jouluna monen metsänomistajan lahjakassa on pulleampi kuin vuosiin. Viime talven lauhojen kelien aikaansaama pula puusta ja sahatavarasta siivitti hinnat poikkeukselliseen nousuun.
Lähivuosina poikkeukselliset ajat metsäsektorilla todennäköisesti jatkuvat. Metlan, PTT:n ja Euroopan metsäinstituutin yhteinen tuore tutkimus osoittaa muun muassa sen, että Venäjän puu on menettänyt hintaetunsa.
Venäjän kaavailemien vientitullien nousu 50 euroon kuutiometriltä vuoden 2009 alussa lopettaisi raakapuun tuonnin koivukuitua lukuun ottamatta. Suomen metsäteollisuus olisi Euroopassa suurin kärsijä, sillä 15 miljoonan kuutiometrin tuontimme on kattanut yli kaksi kolmasosaa kaikesta Venäjältä Euroopan unioniin tuodusta puusta. Pohjois-Eurooppaan pitäisi löytää nopeasti 10–15 miljoonaa kuutiometriä havupuuta korvaamaan Venäjän puuta.
Vienti Venäjältä Aasiaan, pelkästään havutukkia noin 24 miljoonaa kuutiometriä lähinnä Kiinaan ja Japaniin, tyrehtyisi myös.
Euroopassa ja Aasiassa saattaa olla pula puusta jälleen vuonna 2009. Tämä nostaisi lankun ja pyöreän puun hintaa. Toki Venäjän oma sahatuotanto ja ‑vienti lisääntyisivät. Saksalaisetkin jatkanevat investointeja sahateollisuuteensa, samoin ruotsalaiset. Aivan heti venäläiseen tuontitukkiin perustunutta sahausta tuskin pystytään korvaamaan.
Paperiteollisuudenkin tuotanto saattaisi Euroopassa vähetä, mutta hinnat vastaavasti nousta.
Suomessa metsäteollisuuden tuotantomäärien kasvu saattaa olla tällä erää ohi. On kuitenkin mahdollista, että alan kannattavuus nousee silti, etenkin jos tuotteita pystytään suunnitellusti jalostamaan yhä pidemmälle ja biopolttoainetuotanto osoittautuu menestyväksi. Suomalaisen metsäteollisuuden pitäisi olla voittajien leirissä, onhan meillä alan huipputeknologiaa ja ihmisillä halua luoda jotain todella uutta.
Kun metsäteollisuus ja yhteiskunta muuttuvat, muuttuvat puumarkkinatkin. Ehkä Suomeen tuodaan jatkossa kasvavia määriä puuta Ruotsista ja Keski-Euroopasta sekä sellua Etelä-Amerikasta. Kaikkea Venäjän puuta tuskin kuitenkaan on mahdollista korvata näin.
Vaikka metsäteollisuuden tuotannon kasvu pysähtyisi, saatetaan suomalaista puuta siis tarvita lähivuosina vielä miljoonia kuutiometrejä enemmän kuin tänä vuonna, vaikka tämänkin vuoden vajaan 60 miljoonan kuutiometrin määrä on ennätyslukemissa.
Myös bioenergia tuo lisänsä metsiin kohdistuvaan kysyntään. Muunlaista kysyntää tuovat luonnonarvojen säilyttäminen, metsien merkitys puhtaan veden tuottamisessa, metsämaisemat ja ilmastoasiat.
Myllerryksestä huolimatta metsänomistajan kannalta tulevaisuus näyttää kohtalaisen lupaavalta. Sama pätee yhteiskuntaankin: metsä on edelleen 2000-luvun Suomessa mahdollisuus, mihin kannattaa satsata. Esimerkiksi tuore Helsingin yliopiston ympäristötieteen alan tutkimus (Suomen Kuvalehti 48/2007) vahvistaa, että satsaukset tehokkaaseen metsänhoitoon kannattavat monesta näkökulmasta. Kun metsiä hoidetaan ja hyödynnetään tehokkaasti, saadaan enemmän taloudellista hyvää.
Samalla ylläpidetään työmahdollisuuksia ja metsiin sitoutuu yhä enemmän hiiltä. Tällöin Euroopan unioni on harppauksen lähempänä mittavaa tavoitettaan vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä viidenneksen.
Kulunut vuosikymmen on ollut sekä Suomessa että metsäsektorilla tapahtumarikas. On ollut etuoikeus pohtia metsäalan kehitystä kolumnistin silmälasein. Uusi vuosi tuo myös minulle uusia haasteita, sillä siirryn pois PTT:n tutkijajoukosta. Samalla tämä jää osallani viimeiseksi ”tutkaksi”. Toivotan kaikille lukijoille oikein hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta.
