Uudistukset ovat parantaneet maatalouspolitiikan vaikuttavuutta

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukset ovat parantaneet politiikan vaikuttavuutta. Toteutettu maatalouspolitiikka on kuitenkin pitkällä aikavälillä hidastanut sille asetettujen tavoitteiden kehittymistä. Tulokset käyvät ilmi maatalous- ja metsätieteen lisensiaatti Kyösti Arovuoren perjantaina 4.9.2015 tarkastettavasta väitöskirjasta.

Väitöstutkimuksen mukaan maatalouden tuottavuus on parantunut, tavoitteen mukaiset omavaraisuusasteet on saavutettu, markkinat ovat olleet vakaat ja kuluttajien kohtaamat elintarvikkeiden reaalihinnat ovat laskeneet. Maatalouden tulokehitys on politiikasta huolimatta ollut kuitenkin laskeva.

– Toteutetun politiikan seurauksena maataloudessa on käytetty enemmän tuotantoresursseja, etenkin työvoimaa, verrattuna tilanteeseen ilman politiikkaa. Tämä on näkynyt hitaampana tuottavuuden kasvuna ja heikompana tulokehityksenä, Kyösti Arovuori selittää.

EU:n maatalouspolitiikan rakenteellinen uudistaminen aloitettiin vuonna 1992. Toteutetut uudistukset ovat parantaneet politiikan vaikuttavuutta.

– Maatalouden tuottavuus on parantunut ennen kaikkea työvoiman määrän pienentymisen kautta. Tukitason lasku ja tuen irrottaminen tuotannosta pakottivat maataloussektorin sopeutumaan markkinoilta tulevaan ohjaukseen. Tämä näkyy kuitenkin myös markkinoiden epävakauden lisääntymisenä, sanoo Arovuori.

Tutkijaa harmittaa, että politiikan vaikuttavuutta joudutaan arvioimaan usein puutteellisin tiedoin. Tämä vaikeuttaa myös julkista keskustelua.

– Tavoitetasojen määrittämiseen ja tavoitteiden mittaamiseen pitää kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi tavoitteiden toteutumiselle pitää asettaa selkeä aikataulu. Tämä pätee yleisesti mihin tahansa politiikkaan, Arovuori muistuttaa.

MML Kyösti Arovuori tarkasteli väitöskirjassaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan vaikuttavuutta suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimuksen ajanjakso on 1975–2007 ja se toteutettiin EU15-tasolla. Väitöskirja tarkastetaan perjantaina 4.9.2015 klo 12 Helsingin yliopiston Päärakennuksen salissa 10. Tilaisuus on julkinen.

Julkaisu: Arovuori, Kyösti. Political effectiveness of agricultural policies – An empirical analysis. PTT julkaisuja 23. 124 s.

Julkaisu on saatavissa: http://ptt.fi/fi/prognosis/arovuori-kyosti-2015-empiirinen-analyysi-maatalouspolitiikan-vaikuttavuudesta

Lisätietoja:  vt. tutkimusjohtaja, MML Kyösti Arovuori p. 040 164 8191, s-posti: etunimi.sukunimi@ptt.fi

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukset ovat parantaneet politiikan vaikuttavuutta. Toteutettu maatalouspolitiikka on kuitenkin pitkällä aikavälillä hidastanut sille asetettujen tavoitteiden kehittymistä. Tulokset käyvät ilmi maatalous- ja metsätieteen lisensiaatti Kyösti Arovuoren perjantaina 4.9.2015 tarkastettavasta väitöskirjasta.

Väitöstutkimuksen mukaan maatalouden tuottavuus on parantunut, tavoitteen mukaiset omavaraisuusasteet on saavutettu, markkinat ovat olleet vakaat ja kuluttajien kohtaamat elintarvikkeiden reaalihinnat ovat laskeneet. Maatalouden tulokehitys on politiikasta huolimatta ollut kuitenkin laskeva.

– Toteutetun politiikan seurauksena maataloudessa on käytetty enemmän tuotantoresursseja, etenkin työvoimaa, verrattuna tilanteeseen ilman politiikkaa. Tämä on näkynyt hitaampana tuottavuuden kasvuna ja heikompana tulokehityksenä, Kyösti Arovuori selittää.

EU:n maatalouspolitiikan rakenteellinen uudistaminen aloitettiin vuonna 1992. Toteutetut uudistukset ovat parantaneet politiikan vaikuttavuutta.

– Maatalouden tuottavuus on parantunut ennen kaikkea työvoiman määrän pienentymisen kautta. Tukitason lasku ja tuen irrottaminen tuotannosta pakottivat maataloussektorin sopeutumaan markkinoilta tulevaan ohjaukseen. Tämä näkyy kuitenkin myös markkinoiden epävakauden lisääntymisenä, sanoo Arovuori.

Tutkijaa harmittaa, että politiikan vaikuttavuutta joudutaan arvioimaan usein puutteellisin tiedoin. Tämä vaikeuttaa myös julkista keskustelua.

– Tavoitetasojen määrittämiseen ja tavoitteiden mittaamiseen pitää kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi tavoitteiden toteutumiselle pitää asettaa selkeä aikataulu. Tämä pätee yleisesti mihin tahansa politiikkaan, Arovuori muistuttaa.

MML Kyösti Arovuori tarkasteli väitöskirjassaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan vaikuttavuutta suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimuksen ajanjakso on 1975–2007 ja se toteutettiin EU15-tasolla. Väitöskirja tarkastetaan perjantaina 4.9.2015 klo 12 Helsingin yliopiston Päärakennuksen salissa 10. Tilaisuus on julkinen.

Julkaisu: Arovuori, Kyösti. Political effectiveness of agricultural policies – An empirical analysis. PTT julkaisuja 23. 124 s.

Julkaisu on saatavissa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155644

Lisätietoja:  vt. tutkimusjohtaja, MML Kyösti Arovuori p. 040 164 8191, s-posti: etunimi.sukunimi@ptt.fi

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukset ovat parantaneet politiikan vaikuttavuutta. Toteutettu maatalouspolitiikka on kuitenkin pitkällä aikavälillä hidastanut sille asetettujen tavoitteiden kehittymistä. Tulokset käyvät ilmi maatalous- ja metsätieteen lisensiaatti Kyösti Arovuoren perjantaina 4.9.2015 tarkastettavasta väitöskirjasta.

Väitöstutkimuksen mukaan maatalouden tuottavuus on parantunut, tavoitteen mukaiset omavaraisuusasteet on saavutettu, markkinat ovat olleet vakaat ja kuluttajien kohtaamat elintarvikkeiden reaalihinnat ovat laskeneet. Maatalouden tulokehitys on politiikasta huolimatta ollut kuitenkin laskeva.

– Toteutetun politiikan seurauksena maataloudessa on käytetty enemmän tuotantoresursseja, etenkin työvoimaa, verrattuna tilanteeseen ilman politiikkaa. Tämä on näkynyt hitaampana tuottavuuden kasvuna ja heikompana tulokehityksenä, Kyösti Arovuori selittää.

EU:n maatalouspolitiikan rakenteellinen uudistaminen aloitettiin vuonna 1992. Toteutetut uudistukset ovat parantaneet politiikan vaikuttavuutta.

– Maatalouden tuottavuus on parantunut ennen kaikkea työvoiman määrän pienentymisen kautta. Tukitason lasku ja tuen irrottaminen tuotannosta pakottivat maataloussektorin sopeutumaan markkinoilta tulevaan ohjaukseen. Tämä näkyy kuitenkin myös markkinoiden epävakauden lisääntymisenä, sanoo Arovuori.

Tutkijaa harmittaa, että politiikan vaikuttavuutta joudutaan arvioimaan usein puutteellisin tiedoin. Tämä vaikeuttaa myös julkista keskustelua.

– Tavoitetasojen määrittämiseen ja tavoitteiden mittaamiseen pitää kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi tavoitteiden toteutumiselle pitää asettaa selkeä aikataulu. Tämä pätee yleisesti mihin tahansa politiikkaan, Arovuori muistuttaa.

MML Kyösti Arovuori tarkasteli väitöskirjassaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan vaikuttavuutta suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimuksen ajanjakso on 1975–2007 ja se toteutettiin EU15-tasolla. Väitöskirja tarkastetaan perjantaina 4.9.2015 klo 12 Helsingin yliopiston Päärakennuksen salissa 10. Tilaisuus on julkinen.

Julkaisu: Arovuori, Kyösti. Political effectiveness of agricultural policies – An empirical analysis. PTT julkaisuja 23. 124 s.

Julkaisu on saatavissa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155644

Lisätietoja:  vt. tutkimusjohtaja, MML Kyösti Arovuori p. 040 164 8191, s-posti: etunimi.sukunimi@ptt.fi