- Blogit
- Kansantalous
Työmarkkinajärjestöt sopivat viime syksynä vuoden 2017 eläkeuudistuksesta. Uudistuksen myötä alin vanhuuseläkeikä nousee asteittain. Vuonna 1955 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jota uudistus koskee. Vuonna 1965 syntyneistä lähtien eläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen. Tavoitteena on, että työssäoloajan osuus elinajasta pysyy samalla tasolla. Kun eläkeikä on noussut 65 vuoteen, elinaikakerroin muuttuu nykyistä lievemmäksi.
Eläketurvakeskus julkaisi äskettäin arvioita eläkeuudistuksen vaikutuksista. Laskelmia on tehty sekä eläkejärjestelmää kuvaavalla makromallilla että yksilötason simulaatiomallilla. Arvioiden mukaan työurat pitenevät uudistuksen seurauksena.
Kuukausieläkkeiden arvioidaan kasvavan ajan myötä. Eläkkeiden kasvu johtuu työurien pitenemisestä ja nykyistä lievemmästä elinaikakertoimesta. Pidemmällä aikavälillä uudistus myös tasoittaa eläke-eroja ikäluokkien sisällä. Pienet eläkkeet kasvat hieman suuria eläkkeitä enemmän. Nykyisin eläkettä on karttunut enemmän 53 ikävuodesta alkaen, mutta uudistuksen myötä tämä poistuu, mikä parantaa hieman pienempien eläkkeiden tasoa.
Osittainen vanhuuseläke ja työuraeläke tulevat mukaan valikoimaan. Aiemmin erilaisia reittejä eläkkeelle on yritetty vähentää, joten näihin uusiin vaihtoehtoihin on suhtauduttu epäileväisesti. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan uusien eläkereittien vaikutukset jäävät vähäisiksi, mutta arvio perustuu oletukseen, että myös niiden käyttö on vähäistä.
Vanhimpien ikäluokkien työllisyyden paraneminen ja työurien pidentyminen johtavat siihen, että eläkemenot suhteessa palkkasummaan supistuvat uudistuksen seurauksena. Uudistuksesta hyötyvät eniten nuorimmat tällä hetkelle työmarkkinoilla olevat ikäluokat eli 1990-luvulla syntyneet. Uudistus kasvattaa heidän eläkkeitään ja pienentää maksuja nykylainsäädäntöön verrattuna. Todennäköisesti nämä ikäluokat kuitenkin näkevät vielä muutaman eläkeuudistuksen ennen kuin pääsevät eläkkeelle.
Uudistuksen vaikutuksiin on suhtauduttu myös epäilevästi. Uhkana on, että työtä tai työkykyä ei riitä eläkeikään asti. Työmarkkinat kuitenkin muuttuvat ja ovat jo muuttuneet. Asenteet ovat muuttuneet, ihmiset ovat terveempiä ja lainsäädännön muutoksetkin vaikuttavat. Aiemmasta kehityksestä voimme havaita, että työurat ovat pidentyneet ja 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut.
Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 2.3.2015.
