- Blogit
Hieman tavallista pidemmäksi venyneen kevään korvalla
tehdään viljelypäätöksiä, jotka liian usein perustuvat siihen, että näinhän
meillä on aina tehty. Hyvän hintatason seurauksena vilja-ala kasvaa taas viime
vuoteen verrattuna. Normaalien sääolosuhteiden vallitessa viljan
kokonaistuotanto kasvaa, kun hehtaarisadot nousevat ja korjattu ala kasvavat
viime vuoteen verrattuna.
Kotimaisille viljamarkkinoille on odotettavissa
omanlaisensa häiriö. Viljan tarjonta kasvaa samaan aikaan viljan käytön
pienentymisen kanssa. Lihantuotantoon tarvitaan viimevuotista vähemmän rehua.
Mallasohran kotimainen käyttö ei ainakaan kasva, eikä mylly- tai
leipomoteollisuudessakaan ole näköpiirissä viljan käytön merkittävää
lisäystä.
Tällä perusteella on helppo ennustaa, että viljaa tuotetaan yli
kotimaisen kysynnän. Suomen markkinoilla hintamuutokset seuraavat Euroopassa ja
maailmalla tapahtuvien muutosten vanavedessä. Lopullinen hintataso määräytyy
kuitenkin kotimaan markkinatilanteen perusteella.
Kotimaisen kysynnän
ylittävän tuotannon seurauksena
viljan hinnat laskevat meillä syksyllä muuta
Eurooppaa enemmän. Sen jälkeen taas ihmetellään, miksi meillä hintataso on muuta
Eurooppaa alhaisempi. Syyllinen haetaan yleensä teollisuudesta, joka ei maksa
tarpeeksi. Miksi maksaisi?
Ekonomisti tietää, että markkinahinta
muodostuu vallitsevan kysyntä-tarjontatilanteen perusteella. Jos tarjonta
ylittää kysynnän, hinta laskee. Jos kysyntä ylittää tarjonnan, hinta nousee.
Suomen kotimarkkinoiden tarjonta muodostuu kotimaisesta tuotannosta ja
tuonnista. Kysyntä muodostuu pelkästään kotimaisesta kysynnästä.
Tässä
kuvassa Suomen viljamarkkinoiden selkiyttämiseen on kaksi vaihtoehtoa:
vähennetään kotimaista viljantuotantoa tai kasvatetaan vientiä.
Paras
tapa kotimaisen viljantuotannon pienentämiselle olisi siirtää vilja-alaa
valkuaiskasvien tuotantoon. Tätä on yritetty edistää vuosikaudet. Tuloksetta.
Tuontisoijan, ja sitä kautta valkuaisrehun, hinnan jatkuva nousu muodostaa
ainakin periaatteessa kannustimen valkuaiskasvien tuotannon
kasvattamiseen.
Viennin kasvattaminen on siinä mielessä parempi keino,
että vilja-ala voisi jatkossakin pysyä suurin piirtein nykytasolla. Viennin
kasvattaminen vaatii kuitenkin nykyistä ammattimaisempaa otetta. Taustalla pitää
olla riittävä volyymi, vakiintuneet vientikanavat, oma vientituote ja ennen
kaikkea kohdistettu vientikysyntä.
Riittävän volyymin ehdoton edellytys
on se, että osa kotimaisesta tuotannosta sidotaan vientituotantoon jo
kylvöpäätöstä tehtäessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että heikkona
satovuotena kotimaiselle teollisuudella tarjottu viljamäärä elää ja vientimäärä
pysyy vakiona.
Viennin onnistuminen vaatii omien vientimarkkinoiden
löytymisen. Kotimaiselle viljalle pitää löytää sellaista käyttöä, jossa sillä on
suhteellinen etu kilpailevaan tuotantoon verrattuna. Kotimaiseen
tuotantorakenteeseen peilattuna ratkaisu voisi löytyä kauran laajamittaisesta
vientituotannosta. Homma vaatii toimiakseen enää sen, että joku löytää
maailmalta riittävän vientikysynnän.
Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 29.4.2013
