- Blogit
Maaseudun Tulevaisuus / PTT:n taloustutka 2.8.2010
Viime viikolla odotettiin, kuinka maailman pörssit ottavat vastaan Euroopan rahoitussektorille tehdyn stressitestin tulokset. Tulokset olivat odotetunlaiset eivätkä paljastaneet ikäviä yllätyksiä, miksi?
Ensiksi, Euroopan talousalueen kannalta ei ole järkevää viestiä epävarmaa kuvaa markkinoille juuri nyt, kun taantumasta ollaan toipumassa. Epäilyt vähentäisivät Euroopan uskottavuutta markkinoiden silmissä, jolloin talouden elpyminen pitkittyisi. Siksi stressitestissä käytetyt oletukset talouden tilasta eivät tarkoituksella olleet yhtä ankaria kuin viime vuonna koettu taantuma oli todellisuudessa.
Toiseksi, jokaisella testiin joutuneella pankilla oli mahdollisuus pimittää saataviaan ja näin halutessaan antaa parempi kuva vakavaraisuudestaan. Näin ollen sekä testin tekijän Euroopan pankkivalvojien komitean (CEBS) että testiin joutuneiden pankkien säätövaran ansiosta tulokset olivat odotetut.
Markkinoiden välinpitämättömät reaktiot stressitestin tuloksiin eivät horjuttaneet Euroopan taloutta. Silti kulutuksen voimistuessa maailmalla Eurooppaan kohdistuvista investoinneista tulee huolehtia.
Suomen vientiteollisuudelle ei tuo helpotusta Elinkeinoelämän keskusliiton kesäkuussa julkaisema investointitiedustelu, joka arvioi Suomeen tehtävien kiinteiden investointien laskevan tämän vuoden aikana vielä 10 prosenttia reiluun 2,4 miljardiin euroon. Suurelta osin vientiteollisuudessa tapahtuvien investointien myötä voidaan vaikuttaa myös yksilön kannalta olennaisimpaan eli työllisyyteen.
Tilastokeskuksen viime viikon tiistaina julkistama kesäkuun työttömyysaste laski vuodentakaiseen verrattuna vain 0,2 prosenttia. Nykyisten talousnäkymien perusteella voidaan olettaa, että työttömyyden lasku tulee pysymään hyvin maltillisena myös loppuvuoden ajan.
Vaikka Euroopan taloustilanne näyttää tervehtymisen merkkejä etupäässä Saksan viennin piristymisenä kohti Aasian markkinoita, epävarmuutta tulevan suhteen on yhä ilmassa. Uskoa Euroopan talouteen horjuttavat edelleen Kreikan mahdollisuudet taloutensa tasapainottamiseen sekä Espanjan korkea yli 20 prosentin työttömyysaste.
Huolimatta vallitsevista epävarmuustekijöistä, markkinoiden uskomukset määräävät, miltä Euroopan ja Suomen talous näyttää lyhyellä aikavälillä. Rahoitusmarkkinoiden valvonnan lisääntyminen on hyvästä, mutta ongelman muodostavat erilaiset lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet.
Markkinat on mahdollista saada rauhoittumaan nopeasti viestittämällä positiivisia odotuksia, mutta pitkän aikavälin taloudellisen tilanteen turvaamiseksi tarvitaan poliittisia toimia, jotka ovat myös toimivia eivätkä pelkästään uskottavia.
Sami Pakarinen
