- Blogit
- Kansantalous
Pääasiassa Suomen talouden rakenteellinen muutos mutta myös teknologinen kehitys aiheuttaa tehtävärakenteen muutosta työmarkkinoilla. Muutoksen seurauksena monien alojen työllistämiskyky on heikentynyt. Toisaalta toisille aloille on syntynyt uutta työvoiman tarvetta. Jotta työmarkkinat ja yhteiskunta toimisivat tehokkaasti, täytyy työntekijöiden allokoitua niille aloille, jotka työllistävät. Työvoiman uudelleen allokoituminen ei ole helppo eikä nopea prosessi. Prosessi vaatii panostusta sekä työntekijöiltä, työnantajilta että työvoimahallinnolta.
Suomessa työntekijöiden siirtyminen alalta toiselle on vielä melko tahmeaa. Työvoimahallinto ei tue prosessia tarpeeksi ja toisaalta työntekijöillä ei ole riittäviä kannustimia. Työvoimahallinnon täytyisi ottaa vahvempi rooli työttömiksi jääneiden uudelleen kouluttautumisen organisoinnissa, jotta prosessi saataisiin nopeasti ja tehokkaasti käyntiin. Pitkäaikaistyöttömyyttä pitäisi pyrkiä torjumaan, sillä uudelleenkoulutus ja ammatillisen osaamisen hyödyntäminen on sitä hankalampaa mitä pidempään henkilö on ollut poissa työelämästä.
Tällä hetkellä myös työttömäksi jäävällä on melko heikot kannustimet siirtyä alalta toiselle. Hyvin usein siirtymään liittyy palkan lasku, jota ei olla valmiita hyväksymään. Toisaalta pitkä ansiosidonnaisen kesto mahdollistaa urapäätösten siirtämisen myöhemmäksi. Jos työllistymisnäkymät omalle alalle ovat heikot myös tulevaisuudessa, olisi parasta tehdä uudelleen kouluttautumispäätös heti työttömyyden alkaessa.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa täytyisikin leikata, jotta kannustimet oman työllistymisen suhteen olisivat korkeammat. Myös muita työnteon kannustinloukkuja pitäisi tarkistaa. Työmarkkinoiden tehostaminen ja työttömyyden vähentäminen on hankalaa, jos työttömyys on henkilölle ”tuottavampaa” kuin työssä käyminen.
Työmarkkinoiden toiminnan parantaminen vaatii aikaa ja rahaa. Kuitenkin muun muassa edellä mainittujen toimien avulla työmarkkinoille saadaan luotua tarvittavaa joustoa. Työmarkkinoiden monipuolinen joustaminen auttaa niitä sopeutumaan paremmin ja nopeammin taloudessa tapahtuviin muutoksiin. Työmarkkinoiden joustavuuden lisäystä ei voi jättää vain työntekijöiden vastuulle, vaan pitkäjänteisiä toimia vaaditaan myös työvoimahallinnolta.
Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 17.8.2015
