Tutkimus: Viljeltyjen turvemaiden ilmastopäästöt eivät vähene ilman voimakkaita toimia

• Tiedotteet
• Ilmasto
• Ruoka

Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä yli puolet tulee turvemailta. PTT:n tutkimuksen mukaan päästöjen vähentäminen ei kuitenkaan onnistu ilman selkeitä toimenpiteitä. Esimerkiksi uusien turvemaapeltojen raivaamisen voisi kieltää ja nurmen osuutta turvepeltojen viljelyssä nostaa. Lisäksi tarvitaan poliittisia päätöksiä turvemaiden päästöjen vähentämistavoitteesta. 

Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä noin 60 % tulee turvemailta, ja turvemaiden osuus koko peltoalasta on 13 %. 

Pellervon taloustutkimus selvitti turvemaita viljelevien maanviljelijöiden näkemyksiä ilmastopäästöjen vähentämisestä. Kyselytutkimuksen perusteella viljelijät ovat sitä mieltä, että tietyillä alueilla ja tiloilla maatilan elinkelpoisuus edellyttää turvepeltojen viljelyä. 

”Varsinkin isoilla kotieläintiloilla on tarvetta lisäpeltoalalle, jota tarvitaan lannanlevitykseen. Viljelijöille turvepeltojen viljelystä poistaminen tarkoittaisi tuottojen menetystä. Kun tuotantoala pienenee, myös tulojen määrä pienenee”, kertoo PTT:n vanhempi maatalousekonomisti Tapani Yrjölä. 

Viljelijöiltä kysyttiin näkemyksiä turvemaiden ilmastovaikutuksia vähentävistä toimenpiteistä. Puolet vastaajista eivät olleet halukkaita tekemään mitään ehdotetuista toimenpiteistä edes korvausta vastaan. Kaikista toimenpiteistä nurmen osuuden lisääminen kiinnosti eniten. Neljännes turvemaiden omistajista olisi kiinnostunut metsittämisestä, ja kosteikoksi muuttaminen kiinnostaisi vajaata viidennestä.  

”Ilmaston kannalta myönteisten toimintatapojen yleistyminen vaatii sekä vapaaehtoisia että velvoittavia toimenpiteitä. Turvemaiden viljelykäyttö ei muutu ilman politiikkatoimia ja ohjausta”, Yrjölä sanoo. 

Tutkimus ehdottaa toimenpide-esimerkkeinä muun muassa uusien turvemaapeltojen raivaamisen kieltämistä ja nurmen osuuden lisäämistä turvepeltojen viljelyssä. Näillä oli myös eniten kannatusta viljelijöiden keskuudessa. Viljelijät tarvitsisivat myös lisää tietoa turvepeltojen ilmastovaikutuksista ja hyvistä viljelykäytännöistä. 

Maatalouden ilmastopolitiikassa tarvitaan selkeitä päätöksiä 

Keskeinen turvepeltojen käytön muuttamista rajoittava tekijä on maatalouden ilmastopolitiikan päätösten puute. Tämä aiheuttaa maatilayrityksille epävarmuutta, mikä rajoittaa yritystoiminnan kehittämistä. Päätökset voisivat osaltaan kannustaa uusien toimintatapojen ja viljelykäytäntöjen käyttöönottoon. 

”Olisi tehtävä selkeä päätös turvemaiden päästöjen vähentämistavoitteesta”, Tapani Yrjölä sanoo. 

Pellervon taloustutkimuksen TURVA-hankkeen toteutettiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa Kyselytutkimukseen vastasi 2 000 viljelijää, joista 727:lla oli omistuksessaan turvemaapeltoa.  

Tutkimuksen rahoitti Keskitien tukisäätiö, ja tulokset on julkaistu PTT Policy Briefinä ja sitä täydentävänä kalvopakettina. Ne ovat luettavissa tästä: