Tutkimus: Kolme neljästä metsänomistajasta hyväksyy avohakkuut ainakin osiin metsistä – kymmenesosalle ne eivät käy lainkaan

Tuore tutkimus metsänomistajista:

Kolme neljästä metsänomistajasta hyväksyy avohakkuut ainakin osiin metsistä – kymmenesosalle ne eivät käy lainkaan

Valtaosa yksityismetsänomistajista on tyytyväisiä nykyisiin metsänhoito- ja hakkuutapoihin Suomessa, kertoo Metsänomistaja 2020 -kyselytutkimus. Yksityismetsänomistajista valtaosa hoitaa metsiään tasaikäiskasvatuksella, mutta harjoittaa paikoin myös jatkuvaa kasvatusta. Omistajat toivovat metsien käsittelyyn enemmän ympäristön ja monimuotoisuuden huomioon ottamista.

”Vastaajista lähes kolme neljännestä piti avohakkuita sopivina ainakin tietyille metsäkohteille. Usean mielestä avohakkuita tulisi kuitenkin rajoittaa maisemallisesti arvokkailla tai vesien suojelun vuoksi herkillä alueilla. Noin kymmenesosa ei hyväksynyt avohakkuita lainkaan”, sanoo Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne.

Kyselytutkimus tehtiin osana laajaa usean organisaation Metsänomistaja 2020 -hanketta. Osaotoksen kyselyyn vastasi 2 250 metsänomistajaa.

Metsänomistajista tasaikäiskasvatusta suosivat maa- ja metsätalousyrittäjät, miehet ja yli 50 hehtaarin tilojen omistajat. Jatkuvaa kasvatusta taas suosivat yrittäjät ja eläkeläiset sekä alle 10 hehtaarin tilojen omistajat. Noin kuudesosa metsänomistajista on siirtynyt pelkästään jatkuvan kasvatuksen käyttöön. Heidän osuutensa on kasvanut kymmenen vuoden takaisesta metsänomistajatutkimuksesta.

Noin viidennes metsänomistajista jättää ainakin osan metsistään puuntuotannon ulkopuolelle.

Tyytymättömyyttä hakkuujäljistä, maanmuokkauksesta ja suurista aukoista

Tutkimuksen mukaan yksityismetsänomistajista yli kaksi kolmasosaa on vähintään melko tyytyväisiä nykyisin metsänhoito- ja hakkuutapoihin Suomessa. Selvästi yleisin tyytymättömyyden aihe olivat avohakkuut ja niiden toteutus, esimerkiksi liian suuri aukko. Myös hakkuujäljet ja maanmuokkaus aiheuttivat tyytymättömyyttä.

”Metsien käsittelyyn toivotaan enemmän peitteistä metsänkasvatusta sekä ympäristön ja monimuotoisuuden parempaa huomioon ottamista”, Paula Horne sanoo.

Kyselyssä tiedusteltiin myös metsänomistajien kantaa erilaisiin metsänhoidon toimenpiteisiin. Puuntuotantoa tukeviin toimenpiteisiin suhtautuivat hyväksyvästi yleisimmin miehet, maa- ja metsätalousyrittäjät, suurien metsätilojen omistajat ja puuta myyneet. Luonnonhoidollisiin toimenpiteisiin suhtautuivat hyväksyvästi yleisimmin naiset, palkansaajat ja kaupunkimaisessa ympäristössä asuvat.

Nuoremmat ikäluokat hyväksyivät kaikenlaiset toimenpiteet vanhempia ikäluokkia yleisemmin.

Metsiin liittyviin puuntuotantoa tai luontoarvoja tukeviin toimenpiteisiin metsänomistajat suhtautuvat pääosin hyväksyvästi. ”Osa metsänomistajista kuitenkin vastustaa erityisesti kantojen nostoa, lahopuun lisäämistä, avohakkuita ja suometsiin kohdistuvia toimenpiteitä”, Horne kertoo.

Heimo Karppinen Helsingin yliopistosta huomauttaa, että ”Suomen metsäpolitiikan sallivuus vuoden 2014 lakimuutoksen jälkeen sopii monipuolisiin metsänomistuksen tavoitteisiin, mikä näkyy metsäpolitiikan sekä erityisesti metsänhoidon ja -kasvatustapojen laajana hyväksyntänä.”

”Metsäammattilaisilla on iso rooli metsänomistajan tavoitteiden ja toiveiden kuuntelussa sekä toteuttamisessa, jotta metsiä ei tyytymättömyyden vuoksi jätettäisi puuntuotannon ulkopuolelle”, Paula Horne sanoo.

Tutkimusraportti Horne, P., Karppinen, H., Korhonen, O. ja Koskela, T. 2020. Metsien hoidon ja kasvatusmenetelmien hyväksyttävyys – Metsänomistaja 2020. PTT raportteja 266, on luettavissa PTT:n kotisivuilla https://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut/metsien-hoidon-ja-kasvatusmenetelmien-hyvaksyttavyys-metsanomistaja-2020.html

Raportti on toteutettu osana Suomalainen metsänomistaja 2020 -hanketta, jonka konsortiossa ovat mukana Helsingin yliopisto, Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Työtehoseura. Tutkimuskokonaisuutta ovat rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriö, Suomen Metsäsäätiö ja Metsämiesten Säätiö.

Lisätietoja:

Paula Horne, tutkimusjohtaja, Pellervon taloustutkimus PTT, paula.horne@ptt.fi, puh. 040 592 6820

Heimo Karppinen, vanhempi tutkija, HY/metsätieteiden osasto, heimo.karppinen@helsinki.fi, puh. 050 3705134