Tulevaisuus rakennetaan mahdollisuuksien, ei uhkakuvien varaan

Televisiosta, lehdistä ja muista medioista saamme jatkuvasti kuulla huolestuttavia uutisia kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta. Onko ilmastonmuutos uhka vai mahdollisuus Suomelle ja suomalaiselle maataloussektorille? Julkinen keskustelu on pitkälti painottunut ilmastonmuutoksen uhkien torjuntaan ja uhkakuvien kertomiseen.

 

 

Kirjoittaja on Toimiala- ja liiketalouden tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Seppo Leminen /// @Zepi63

 

Televisiosta, lehdistä ja muista medioista saamme jatkuvasti kuulla huolestuttavia uutisia kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta. Onko ilmastonmuutos uhka vai mahdollisuus Suomelle ja suomalaiselle maataloussektorille? Julkinen keskustelu on pitkälti painottunut ilmastonmuutoksen uhkien torjuntaan ja uhkakuvien kertomiseen.

Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnasta kuluttajia neuvotaan muuttamaan tapojaan liikkua ja vähentämään punaisen lihan käyttöä. Ajatusrakenteena on, että vähentämällä radikaalisti liikkumista ja lihan käyttöä voisimme välttää ilmastonmuutoksesta kerrotut uhkat. Pitäisikö meidän tarkastella asiaa myös toisista näkökulmista? Julkisessa keskustelussa ilmastonmuutoksen mahdollisuudet ovat jääneet hämmästyttävän vähäiselle huomiolle. Esimerkiksi perinteiseen ruoantuotantoon liittyvien alueiden määrä pienentyy globaalisti ja väestön kasvaessa elintarvikkeiden kysyntä tulee jatkossa kasvamaan. Kasvavaa elintarvikkeiden kysyntä tarkoittaa ruoan tuotannon siirtymistä niille alueille, jotka hyötyvät ilmastonmuutoksesta, Suomi mukaan lukien.

Suomi puhtaiden elintarviketuotteiden tuottajana kuuluu tulevaisuuden voittajiin. Uudet tuotantotavat esim. vertikaaliviljely ja kaupungeissa tapahtuva ruoantuotanto luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Ilmassa olevan hiilen eli hiilidioksidin ja muiden aineiden hyödyntäminen pitää nähdä suurena kansallisena mahdollisuutena, sillä toimivathan metsät ja peltomme jo hiilinieluina luoden uusia liiketoimintamahdollisuuksia näin halutessamme. Hiilidioksideista raaka-ainetuotantoon liittyvää tutkimus- ja kehitystoiminta on käynnissä. Ilmassa olevan hiilidioksidin sitominen ja hyödyntäminen luo lähes rajattomat raaka-aineresurssit ruoantuotantoon mutta myös yleisesti materiaalien ja kemikaalien tuotantoon. Liikkumisen ja lihan käyttö vähentämisen yksi perusajatus on juuri hiilidioksidin vähentäminen ilmasta. Keskitytään hyödyntämään ilmastomuutosta suurena kansallisena mahdollisuutena ja uudenlaisen globaalin kestävän liiketoiminnan rakentamisessa eikä uhkakuvien varaan.

Suomi tarvitsee laaja-alaisen, tulevaisuuteen suuntaavan maatalouden digitaalisuuden liiketoimintamahdollisuuksia jäsentävän ja ratkovan tutkimusohjelman. Tutkimusohjelman tulisi koota laajasti alalla olevat toimijat, sekä digitaalisia ratkaisuja ja palveluita tuottavat ja kehittävät toimijat yhteen uusien liiketoimintaratkaisuiden kehittämiseksi hyödyntäen ilmastomuutosta suurena kansallisena ja globaalina mahdollisuutena.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 20.5.2019