”Toiveena omakotitalo maaseudulla”, Satu Nivalainen, 21.5.2007

Maaseudun Tulevaisuus / Vieraskolumni

Tilastokeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan omistusasunto ja nimenomaan omakotitalossa asuminen on useimpien suomalaisten haaveilema asumismuoto. Ikä ja asuntokunnan elinvaihe vaikuttavat asumistoiveisiin. Lapsiperheet haluavat asua omakotitalossa ja ikääntyneet puolestaan suosivat kerrostaloasumista. Kodikkuus, viihtyisyys ja asumiskulujen kohtuullisuus ovat tärkeimpiä asumiskriteerejä.

Mahdollisuudet toteuttaa asumistoiveita ovat muita heikommat suurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla. Siinä missä puolet suomalaisista asuu tavoiteasunnossaan, pääkaupunkiseudulla vain kolmasosa on onnistunut toteuttamaan asumistoiveensa.

Sinänsä tämä ei ole mikään ihme, sillä esimerkiksi vanhojen kerrostaloasuntojen keskihintojen ero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä on kasvanut jatkuvasti ja on tällä hetkellä suurempi kuin 1980-luvun lopussa, ennen asuntohintojen kuplan puhkeamista. Pääkaupunkiseudulla asunnot ja varsinkin niiden uudistuotanto ovat erittäin kalliita palkkoihin nähden. Keskimääräisellä nettokuukausipalkalla saa asuntoneliöitä muualla maassa 1,5 kertaa enemmän kuin pääkaupunkiseudulla.

Suurimmalle osalle suomalaisista toiveena on asunto väljästi rakennetulla alueella. Maaseutu tai muu haja-asutusalue on toivottu asuinalue liki kolmannekselle suomalaisista. Iän ja perheen myötä erityisesti asumiseen ja elinympäristöön liittyvien tekijöiden painoarvo kasvaa ja etenkin lapsiperheet arvostavat asuinalueen rauhallisuutta. Lapsiperheistä, joissa on kouluikäisiä lapsia, 40 prosenttia valitsisi asuinpaikakseen mieluiten maaseudun tai haja-asutusalueen.

Joidenkin tutkimusten mukaan kaupunkien kohonneet asuntohinnat antavat lisävauhtia etenkin lapsiperheiden maallemuutolle. Maaseudulle muuttajien määrä onkin jatkuvasti hienoisesti lisääntynyt ja kaiken kaikkiaan maaseutualueille muuttaa liki 50 000 uutta asukasta vuodessa.

Vaikka maaseutu kokonaisuudessaan menettää väestöään muuttoliikkeen vuoksi, muuttotappio syntyy yksinomaan nuorten, 15–24-vuotiaiden, poismuutosta. Lasten ja yli 25-vuotiaiden ikäryhmissä maaseutu on itse asiassa saanut muuttovoittoa jo usean vuoden ajan. Vastaavasti kaupungit menettävät jatkuvasti tämän ikäisiä. Elämänvaiheen ohella asumiseen ja asuinympäristöön liittyvät tekijät ovat merkittävimpiä maaseudulle muuton motiiveja.

Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan asumisen haaveet näyttävät toteutuvan muutettaessa kaupungista maaseudulle. Muuton myötä asuntotyyppi usein vaihtuu kerrostalosta omakotitaloon. Maallemuutto lisäsi myös asumisväljyyttä.

Toisaalta työmatkat pitenivät ja oma auto on maaseudulla lähes välttämättömyys. Kuitenkin suuri osa maallemuuttajista oli tutkimuksen mukaan tyytyväisiä ratkaisuunsa ja oli sitä mieltä, että heidän ihanteellisena pitämänsä elämäntapa oli toteutunut muuton myötä.

Yleisesti ottaen parhaat edellytykset maaseudulle muuttamisella on onnistua silloin, kun muuttaja on etukäteen ottanut selvää eri vaihtoehdoista sekä muuton mahdollisesti mukanaan tuomista muutoksista. Tähän myös kunnat voivat osaltaan vaikuttaa; tiedon saaminen tulisi tehdä muuttoa suunnittelevalle mahdollisimman helpoksi.

satu.nivalainen@ptt.fi