- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA 19.9.2011
Työuria halutaan venyttää alusta, keskeltä ja lopusta, jotta julkinen talous kestäisi paremmin väestön ikääntymisen. Työurat ovatkin pidentyneet erityisesti loppupäästä 90-luvulta tähän päivään. Vuonna 1995 työllisyysaste oli 19 prosenttia 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä. Viime vuonna samassa ikäryhmässä työllisiä oli 41 prosenttia.
Töitä tehdään pidempään, koska työllisyystilanne on parantunut ja varhaiseläkemahdollisuudet ovat vähentyneet. Nykyään kuusikymppiset ovat varsin terveitä. Eläkereittien karsiminen on saattanut edistää myös asennemuutosta, joten työssä halutaan jatkaa aiempaa pidempään.
Työuran alkupäässä kehitys ei ole ollut yhtä myönteistä. Nuorista suuri osa opiskelee nykyään pidempään kuin 90-luvun alkupuolella. Ammattikorkeakoulut on perustettu ja yliopistojen opiskelijamääriä on kasvatettu, joten korkeakoulutus on lisääntynyt. Toisaalta nuorilla saattaa vierähtää myös muutama ylimääräinen vuosi, kun viettää välivuosia ja elää opiskelijaelämää.
Ensimmäisen työpaikan saaminen ei ole helppoa, koska työnantajat saattavat olla arkoja palkkaamaan suoraan koulunpenkiltä tulevia työntekijöitä. Oppilaitokset eivät kuitenkaan voi kouluttaa työvoimaa, jolla olisi valmiiksi pitkä työkokemus. Työkokemusta karttuu vain työelämässä.
Joskus jopa arvostellaan, että nuoret ovat laiskoja eivätkä tunne työelämän tapojen. Työelämän tapoja ei voi oppia, jos ei ole mukana työelämässä. Nykynuorisolla on kuitenkin paljon taitoja, joita aiemmilla sukupolvilla ei välttämättä ollut. Esimerkiksi maailman paras peruskoulu ja monipuoliset tietotekniikan taidot antavat erinomaiset lähtökohdat uusien asioiden oppimiselle.
Nuorten työllisyys vaihtelee talouden suhdanteiden mukaan enemmän kuin vanhempien ikäluokkien työllisyys. Finanssikriisistä alkanut lama pahensi nopeasti nuorten työttömyyttä niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Vuonna 2009 työttömänä oli keskimäärin 69 000 nuorta 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä.
Nuorten kiinnittyminen työelämään on Suomen tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys. Meillä ei ole varaa yhteenkään nuoreen, joka syrjäytyy työmarkkinoilta ennen ensimmäistä työpaikkaansa. Kansantalouden näkökulmasta työmarkkinoilta syrjäytyminen on kallista ja yksittäisen nuoren näkökulmasta vähintäänkin murheellista. Valtion ja kuntien on syytä jatkaa nuorten työllisyyden tukemista.
Signe Jauhiainen
