- Blogit
- Kansantalous
Kirjoittaja on PTT:n ennustepäällikkö. Twitter: @jhuovari
Kirjoitin viime viikolla blogin koko maan nopeasta työllisyyden kasvusta viime vuoden lopulla. Nyt käsittelen samaa asiaa aluenäkökulmasta työvoimatutkimuksen neljännesvuositietojen valossa. Tietoihin kannattaa suhtautua tietyllä varovaisuudella. Työvoimatutkimus on kyselytutkimus ja sen tietoihin sisältyy koko maankin tasolla satunnaisvaihtelua. Varsinkin pienten maakuntien kohdalla satunnaisvaihtelu voi olla melko suurta.
Koko maan tiedoissa vuoden viimeinen neljännes poikkesi selvästi aiemmasta vuodesta. Varsin hidas alkuvuoden työllisyyden kasvu muuttui viimeisellä neljänneksellä kunnon kasvuksi. Alueilla sama ilmiö tapahtui Uudellamaalla.
Vaikka työllisten määrä Uudellamaalla kasvoi vuodesta 2015 lähtien, oli kasvu aluksi niin hidasta, ettei se ylittänyt edes työikäisen väestön määrän kasvua. Monessa muussa maakunnassa kasvu oli selvästi nopeampaa, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Pohjois-Pohjanmaalla jopa työpaikoissa laskettuna nopeampaa, vaikka Pohjois-Pohjanmaan työmarkkinoiden koko on vain noin 20 prosenttia Uudenmaan vastaavasta.
Viime vuoden viimeinen neljännes muutti kuitenkin kuvan. Uudenmaan työllisyyden kasvu nopeutui selvästi ja tämä näkyi myös koko maan työllisyyden kasvun piristymisenä. Kun työllisyyden trendi oli viimeisellä neljänneksellä noin 50 000 henkeä vuoden takaista korkeammalla, oli Uudenmaan osuus tästä kasvusta lähes puolet.
Vaikka koko vuoden luvuissa työllisyyden kasvuvauhti oli vielä Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa Uuttamaata nopeampaa, oli viimeisellä neljänneksellä kasvu Uudellamaalla selvästi koko maan nopeinta myös suhteellisesti. Perässä tulivat Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa.
Uudenmaan työllisyyden kasvun on syytäkin olla nopeinta, sillä muuttoliike pääkaupunkiseudulle on kasvattanut myös potentiaalisen työvoiman määrää Uudellamaalla. Uudenmaan työttömyysaste on kehittynyt edelleen heikommin kuin koko maan työttömyysaste. Toisaalta tämä tietää hyvää lähiaikojen työllisyyden kasvulle. Siellä missä työllisyyden kasvu on nopeinta, on myös työvoimaa ja työvoiman tarjonta kasvaa.
Suurten kaupunkien maakuntien hyvän työllisyyskehityksen lisäksi on ilahduttavaa, että työllisyys kasvaa valtaosassa maakuntia. Samoin työttömyysaste on laskussa suurimmassa osassa maakuntia. Työttömyystilanne paranee itse asiassa monissa maakunnissa selvästi, vaikka työllisyys ei juuri kasvaisikaan. Tämä johtuu siitä, että työikäisen väestön määrän väheneminen pienentää työvoiman määrää.
Myös työllisyysaste on nousemassa lähes kaikissa maakunnissa. Isossa osassa maakuntia varsin rivakastikin. Niissäkin maakunnissa – Lapissa, Pohjamaalla ja Päijät-Hämeessä – joissa työllisyysaste on laskenut vuoden takaa, on kehitys ollut ennen viimeisiä havaintoja positiivista. Laskusuunta saattaa johtua näillä pienillä maakunnilla myös satunnaisvaihtelusta.
Meillä onkin useampia maakuntia, jotka ovat selvästi parantaneet työllisyysastettaan suhteessa koko maahan. Pohjois-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Savossa on aiemmin työllisyysaste ollut alle koko maan tason, nyt ne ovat tulleet tasoihin. Keski-Pohjanmaalla on koko maan tasosta menty selvästi yli, ja myös hallituksen työllisyysastetavoitteen yli.
Tiedot ovat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen neljännesvuositiedoista maakunnille. Kausitasoitus ja trendi on laskettu PTT:ssä X-13ARIMA-SEATS menetelmällä.
