Tilastojen takana: Trendi heiluttaa häntäänsä – miksi työllisyystavoite ei täyttynytkään?

Tuoreiden tilastojen mukaan 72 prosentin työllisyysaste jäi yhä täpärästi saavuttamatta. Ennustepäällikkömme Janne Huovari pohtii, mistä desimaalien heittely kertoo - ja millaisia työpaikkoja syksyn aikana on syntynyt?

Hallituksen 72 prosentin työllisyystavoite karkasi syyskuussa hieman kauemmas. Työllisyysasteen trendi oli 71,7 prosenttia, kun se heinäkuussa kävi jo 71,9 prosentissa. Onko työllisyysaste ja työllisyys kääntynyt siis jo laskuun ja hallituksen tavoite jää saavuttamatta? 

Työllisyysaste ei ole kääntynyt laskuun, sillä myös arvio heinäkuun työllisyysasteen trendistä on laskenut. Itse asiassa nykyisen arvion mukaan työllisyysasteen trendi on pysytellyt 71,7:ssä kesäkuusta lähtien.

Työllisyysasteen trendi estimoidaan työvoimatutkimuksen kuukausittaisista työttömyysasteluvuista. Työllisten määrä ja siten työllisyysaste vaihtelee kuukaudesta toiseen vuodenajan mukaan varsin paljon. Kesällä työllisten määrä on selvästi talvea suurempi lähinnä kesätyöntekijöiden ansiosta. Suhdannekehityksen seurannassa ei kuitenkaan olla kiinnostuneita vain tästä kausittaisesta vaihtelusta vaan siitä ja satunnaisvaihtelusta puhdistetusta trendistä.

Trendin estimointiin liittyy kuitenkin estimointivirhettä ja varsinkin viimeisimpiin havaintoihin erityisen paljon. Viimeisten havaintojen trendin estimointiin tarvitaan aikasarjaennuste myös tulevasta kehityksestä ja tulevan kehityksen suuntaan vaikuttavat voimakkaasti viimeisen havainnot. Tästä syystä kausitasoitusmenetelmillä estimoidun trendin häntä eli viimeiset havainnot tuppaavat ”heilumaan”. Uusien havaintojen myötä muutaman viimeisen kuukauden estimaatti trendille voi muuttua paljonkin.

Erityisesti kesäkuussa työllisyys kasvoi poikkeuksellisen paljon ja työllisyysaste on hyvin korkea, 75,5 prosenttia. Tästä syystä myös estimaatti kesäkuukausien työllisyysasteen trendistä nousi erittäin nopeasti. Tämän jälkeen työllisyyden kasvun vauhti on hieman hidastunut, joten myös estimaatti työllisyysasteen trendistä kesäkuukausien ajalta on laskenut.

Työllisten määrä on edelleen kasvussa 

Työllisten määrän trendin kasvu 15-64-vuotiaiden ikäluokassa on kuitenkin pysähtynyt viime kuukausien aikana. Jos työllisten määrän kasvu olisi oikeasti pysähtynyt, olisi se huolestuttavaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että taas puhutaan trendistä ja muutaman kuukauden päästä arvio syksyn kehityksestä saattaa olla erilainen.

Työllisyyden kasvun hidastuminen kesän poikkeuksellisen suurien kasvulukujen jälkeen oli odotettua, eivätkä syksyn työllisyysluvut tässä suhteessa näytä kovinkaan huolestuttavilta. Työllisten kokonaismäärä on jatkanut edelleen kasvuaan, samoin on tehnyt työvoiman määrä.

Työllisyyden kasvu tulee edelleen kokoaikaisista työpaikoista 

Syyskuussa työllisiä oli 72 000 viime vuotta enemmän eli työllisyys oli 2,9 prosentin kasvussa viime vuoden syyskuusta. Näistä 52 000 oli palkansaajia ja loput yrittäjiä. Palkansaajien työllisyyden kasvu tuli kokoaikaisista työpaikoista. Osa-aikaisten määrä hieman laski. Täytyy kuitenkin taas muistaa, että lukuihin liittyy paljon kuukausittaista vaihtelua. Heinä- ja elokuussa jatkuvien ja kokoaikaisten osuus työllisyyden kasvusta on ollut vain noin puolet. Viimeisen vuoden ajalta pitää kuitenkin edelleen paikkansa, että suurin osa työllisyyden kasvusta on tullut toistaisesti jatkuvista kokoaikaisista työsuhteista. Myös työtuntien määrä on kasvanut suurin piirtein samaa vauhtia työllisten määrän kanssa.

Työllisyys kasvanut eniten kaupan alalla 

Viimeisen vuoden aikana nopeinta työllisyyden kasvu on ollut kaupan alalla. Kolmannella neljänneksellä työllisiä oli kaupassa 21000 enemmän kuin viime vuonna. Toinen nopeasti kasvanut ala on rakentaminen, jossa työllisyys lisääntyi 13000:lla viime vuodesta. Rakentamisessa tosin on neljäs kasvuvuosi menossa. Kaupassa lasku kääntyi nousuun vasta vuosi sitten.

Syy työllisyyden kasvun hidastumiseen löytyy sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä koulutuksen aloilta. Niissä työllisten määrä laski vuoden kolmannella neljänneksellä edellisestä neljänneksestä.  Viime vuoteen verrattuna näilläkin aloilla on selvästi enemmän työllisiä kuin vuosi sitten. Työllisyyden kasvu sote-palveluiden alalla on tullut todennäköisesti yksityiseltä sektorilta. Kokonaisuudessaan julkisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet, nimenomaan kunnissa.

Työllisyyden kasvun hidastuminen naisvaltaisilta aloilta 

Sote-palveluiden ja koulutuksen alan työllisyyskasvun pysähtyminen ja kuntien työpaikkojen vähentyminen näkyy myös siinä, että työllisyyskehitys naisten ja miesten välillä oli syyskuussa hyvin erilainen. Miesten työllisyys parani 57000:lla ja naisten 15000:lla. Täytyy kuitenkin muistaa suuret kuukausittaiset vaihtelut. Muun osaa vuotta kasvu on ollut sekä naisilla että miehillä hyvin samanlaista ja keskimääräinen kasvu – syyskuu mukaan ottaenkin – ei juuri poikkea miesten ja naisten välillä.

Työttömien määrä edelleen laskussa 

Työttömyysasteen trendi on pysähtynyt työllisyysasteen tapaan kesän tasolle. Työttömyysasteen trendin pysähtymisen taustalla on kuitenkin työvoiman kasvu, mikä on erittäin positiivista. Työvoiman ulkopuolelta tulee uusia aktiivisia työnhakijoita työvoimaan, joten työttömien määrä ei laske yhtä nopeasti kuin työllisten määrä kasvaa.

Lisäksi työttömien trendi laski alkuvuodesta niin nopeasti, että työttömyysasteen laskunkin tasoittuminen on ainoastaan väliaikaista. TEM:n tilastoimien työttömien työnhakijoiden määrä on edelleen erittäin nopeassa laskussa. Eikä TEM:n tilastoiman työttömyyden laskun pitäisi edes enää johtua tilastojen puhdistumisesta haastattelujen myötä.

Työllisyyden kasvu hidastuu jatkossa 

Miten tästä eteenpäin? Työllisyys seuraa tuotantoa yleensä noin puolen vuoden viiveellä. Tuotannon kasvu on ollut hidastumaan päin, joten työllisyyden kasvun pitäisi myös hidastua. Ei kuitenkaan kovin paljon, sillä tuotanto on edelleen noin 2,5 prosentin kasvussa.

Merkittävämpää hidastumista tulee siitä, että työllisyyden kasvu on ollut poikkeuksellisen nopeaa tuotannon kasvuun nähden. Työn tuottavuuden parantuessa työllisyys kasvaa hitaammin kuin tuotanto. Työllisyys on kasvanut nyt näin nopeasti luultavasti sen takia, että tällä kertaa työllisyys alkoi kasvaa tavallista pidemmällä viiveellä tuotannon kasvun jälkeen. Lisäksi työllisyyden kasvuun ovat todennäköisesti vaikuttaneet työmarkkinatoimet, kuten ansiosidonnaisen enimmäiskeston lyhentäminen, työttömien haastattelut ja aktiivimalli, joilla on aktivoitu työttömiä.

Työllisyyden muutos viime vuodesta tulee laskemaan todennäköisesti jo seuraavassa tilastojulkaisussa varsin paljon. Nykyinen työllisyyden kasvu alkoi nimittäin viime vuoden lokakuusta, joten vertailutaso on seuraavalla kerralla paljon korkeammalla kuin tähän asti.

Lue myös aiempi Janne Huovarin työllisyysblogi täältä (linkki).