”Tieto saa huolehtimaan metsistä”, Paula Horne, 21.9.2009

                                             MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA

Puumarkkinat ja metsänhoito ovat kirvoittaneet väliin kiivaitakin mielipiteitä ja kehitysehdotuksia eri tahoilta.

Jotta puuta yksityismetsistä saataisiin, on lähtökohtana oltava metsänomistajan käytettävissä oleva tietotaito metsäkysymyksissä. Metsänomistajien kiinnostuksen puukauppaa ja metsänhoitoa kohtaan on todettu kasvavan tiedon lisääntyessä.

Tietotaito voi olla joko omaa tai palveluna hankittua. Perinteisesti tieto ja taito ovat karttuneet vuosien varrella vanhempien mallin mukaan metsätöitä tehdessä.

Kaupunkimaisessa ympäristössä varttuneita on kuitenkin uusista metsänomistajista jo lähes kolmasosa. Sukupolvelta toiselle siirtyvä tietotaito ei siis ole enää itsestäänselvyys.

Tutkimuksen mukaan noin puolet uusista metsänomistajista kokee tietävänsä metsänhoitoon, puukauppaan ja metsätalouteen liittyvistä asioista vain vähän. Yli puolet uusista metsänomistajista tunteekin tarvitsevansa ulkopuolista apua esimerkiksi tehdessään puukauppaa. Yhä useammin tietotaito ulkoistetaankin eli hankitaan osaaminen metsäalan ammattilaisilta.

Varmastikin tärkeänä syynä palveluiden käyttöön on luottamus saatuun tietotaitoon. Metsä- ja puukauppapalveluiden tarjoajien luotettavuus on noussut esille tärkeimpänä laatutekijänä myös tutkimuksissa. Tällä vuosituhannella metsänomistajiksi tulleista lähes kaikki pitävät metsänhoitoyhdistyksiä luotettavana tietolähteenä metsäasioissa.

Kolme neljäsosaa pitää metsänhoitoyhdistyksiä tärkeimpänä metsäorganisaationa tarvitessaan tietoa metsäasioista. Lyhyestä metsänomistajuudestaan huolimatta yli puolet uusista metsänomistajista onkin käyttänyt metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluita. Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat myös tietoa energiapuuasioissa ja niiden puoleen käännytään mieluusti myös metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.

Luotettavuuden lisäksi tärkeää on metsänomistajan toiveiden huomioiminen eli kohteleminen asiakkaana.

Perinteiset kasvatusmenetelmät ja hakkuutavat eivät miellytä kaikkia metsänomistajia ja he haluavat tietää vaihtoehtoisista käsittelytavoista. Toiset taas haluavat tietää enemmän metsiensä taloudellisista mahdollisuuksista.

Palveluiden käyttöön ja niitä vaatimaan tottuneiden nuorempien metsänomistajapolvien kohtaaminen haastaakin metsäalan neuvontaorganisaatiot päivittämään jatkuvasti myös omia tietojaan ja osaamistaan.

Paula Horne