• Tiedotteet
• Ruoka

Yhteiskunnalliset muutokset piiskaavat EU:n maatalouspolitiikkaa uudistumaan

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) ei ole entisellään, sillä päätöksenteossa on kyse myös ympäristö-, maaseutu-, ilmasto- ja energiapolitiikoista. Isoin haaste on se, kuinka ne saadaan toimimaan yhdensuuntaisesti. Komission ensimmäisiä virallisia CAP-linjauksia odotetaan tämän vuoden lopulla.  Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) yhteisessä maatalouspolitiikan tulevaisuutta ruotivassa tilaisuudessa keskusteltiin EU:n maatalouspolitiikan (CAP) uudistustarpeesta. CAP ei nykyisellään pysty reagoimaan muutoksiin eri jäsenmaissa, ja uusia linjauksia odotetaankin tämän vuoden lopulla.

PTT:n tutkimusjohtaja Kyösti Arovuoren mukaan paineet EU:n maatalouspolitiikan budjettirahoitusosuuden pienentämiseksi ovat vahvistuneet. EU:ssa suuret yhteiskunnalliset kysymykset, kuten ilmastonmuutoksen torjunta ja pakolaisvirrat, kiristävät kilpailua julkisesta rahasta. Maatalouspolitiikan on uudistuttava aikaisempaa nopeammin, jotta se pysyy yleisesti hyväksyttävänä.

EU:n maatalouspolitiikkaa on uudistettu portaittain vuodesta 1992 alkaen, ja tuotantomäärään sidoksissa olleesta hintatuesta on siirrytty hehtaariperusteiseen tilatukeen. Tämä on vähentänyt tukien aiheuttamia markkinavääristymiä. Tuen tason määrittävät kuitenkin edelleen epätasa-arvoiset historiaan perustuvat sopimukset.

”Tilatuen taso on siis korkein niissä vanhoissa jäsenmaissa, joissa saatiin kovimmat viljan hehtaarisadot ennen politiikkauudistusten aloittamista vuonna 1992. Esimerkiksi Hollannissa tulotuki hehtaarilta on edelleen historiallisista syistä yli kaksi kertaa niin suuri kuin Romaniassa”, Arovuori laskee.

Eurooppa muuttuu – tukipolitiikan reagoitava

Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemen mukaan muutoksia on kuitenkin tulossa, ja maataloustukea maksetaan jatkossa muustakin kuin raaka-aineen tuotannosta. 

”EU:n tuki muuttuu entistä enemmän vastikkeelliseksi. Tuottajalle maksetaan siitä, että hän edistää luonnon monimuotoisuutta, satsaa eläinten hyvinvointiin, säilyttää kulttuurimaiseman ja torjuu ilmastonmuutosta. Tulevaisuudessa tuottaja voi saada korvauksen esimerkiksi siitä, miten paljon viljelykset sitovat hiiltä”

EU-budjetti ja Brexit vaikuttavat lähivuosina merkittävästi maatalouspoliittiseen keskusteluun. Vaikka Iso-Britannia olisi pysynyt unionissa, maatalouspolitiikan rahoitukseen olisi kohdistunut leikkauspaineita, sillä jäsenmailla on taloudellisia ongelmia ja skeptisyys EU:n laajuisten järjestelmien hyödyllisyyttä kohtaan lisääntyy. 

”Brexit mutkistaa asioita entisestään. Ison-Britannian nettomaksujen menetys EU:n rahakirstuista tarkoittaa, että EU-27-maiden pitäisi pulittaa jopa kolme miljardia euroa vuodessa lisää pitääkseen yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksen tämänhetkisellä tasolla”, toteaa Niemi.

Suomen maatalouden tuotantovolyymi säilyy

Suomessa maataloustuki on koko EU-jäsenyyden ajan auttanut maatalouden kilpailuedellytysten turvaamisessa maan eri osissa ja tuotantosuunnissa. Tuen merkitys maatalouden tulonmuodostuksessa on Suomessa selvästi suurempi kuin muissa EU-maissa, sillä tuotantokustannuksemme ovat luonnonolosuhteiden vuoksi selvästi markkinahintoja korkeammat.

Vuonna 2016 tukien kokonaismäärä oli lähes kaksi miljardia euroa, mikä vastaa noin kolmannesta maatalouden kokonaistuotosta. Maatalouden saamasta kokonaistuesta EU-tukien osuus on ollut viime vuosina noin 70 prosenttia.

”Taloudellisten mallien perusteella näyttäisi siltä, että EU-tukien maltillisella alenemisella olisi vain vähäisiä vaikutuksia maataloustuotteiden tuotantoon Suomessa, jos tuotantoon sidottuja tukia ei alenneta. Tämä kuitenkin edellyttää, että kansallinen tukijärjestelmä säilyy ja maataloustuotteiden hintakehitys vastaa vähintään tuotantopanosten hintakehitystä”, arvioi Luken tutkimusprofessori Heikki Lehtonen. 

Ilmastopäätökset vaikuttavat elintarviketoimialan kasvuun

Luken johtavan tutkijan Pasi Rikkosen mukaan EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan linjauksilla on suuri vaikutus maataloustuotannon tasoon ja kotimaisen elintarviketoimialan kasvumahdollisuuksiin.

”Ilmastopolitiikassa metsä- ja maatalous ovat samassa veneessä. Suomen maatalouden kannalta on erityisen merkityksellistä se, miten LULUCF-sektorin päästöt ja nielut otetaan huomioon jäsenmaita koskevissa laskennoissa”, sanoo Rikkonen.

”Jos komission esittämä ilmastopaketti toteutuu ja Suomen metsien iso hiilinielu kääntyy laskennalliseksi päästöjen lähteeksi hakkuumäärien kasvaessa, maatalouden maankäyttösektorille syntyy lisäpaineita. Metsien merkittävä hiilinielu LULUCF-sektorilla on tähän mennessä kompensoinut maatalouden maankäytön aiheuttaman päästölähteen.”

EU-politiikka vaikuttaa merkittävästi myös suoraan maatalousyritysten arkeen. Yrittäjät seuraavat tarkasti, millaisia päätöksiä tehdään esimerkiksi viljelypohjaisten biopolttoaineiden tukemisesta, maankäytön muutoksesta syntyvien päästöjen käsittelystä sekä maatalouden päästörajoituksista.

”Lähitulevaisuudessa maatiloilla investoidaan uusiutuvaan energiaan, kuten aurinkosähköön, maalämpöön ja biokaasulaitoksiin, joilla haetaan energiaomavaraisuutta. Tätä kautta maatiloille voi syntyä myös uutta energialiiketoimintaa”, toteaa Rikkonen.

Luken ja PTT:n yhteisiä tutkimushankkeita Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka nyt ja tulevaisuudessa sekä EU:n maatalouspolitiikka vuoden 2020 jälkeen – vaihtoehtoiset polut ja Suomen maatalous (CAPMAP) on rahoittanut Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera.

Seuraa maatalouspolitiikan tulevaisuutta ruotivaa tilaisuutta livenä netissä klo 9 –12. Lähetys on katsottavissa myös myöhemmin tallenteena samassa osoitteessa. https://www.youtube.com/watch?v=–pNURumbiM

Seminaarin esitykset ovat luettavissa 25.10. klo 12 jälkeen:
https://www.slideshare.net/LukeFinland/clipboards/eu-n-maatalouspolitiikka-uudistuu-mita-se-merkitsee-suomelle

Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori, PTT, puh. 040 164 8191, kyosti.arovuori@ptt.fi
Tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luke, puh. 029 532 6316, heikki.lehtonen@luke.fi
Tutkimusprofessori Jyrki Niemi, Luke, puh. 029 532 6390, jyrki.niemi@luke.fi
Johtava tutkija Pasi Rikkonen, Luke, puh. 029 532 6480, pasi.rikkonen@luke.fi