Tiedote: Työttömyysturvan muutosten vaikutukset yksilöihin saattavat yliarvioida vaikutusta kokonaistyöllisyyteen

Työttömyysturvan muutosten vaikutuksia turvan piirissä olevien työllistymiseen on tutkittu runsaasti. PTT:n ekonomistin Juho Alasalmen mukaan vaikutus työllisyyteen kokonaisuutena tuskin on kuitenkaan sama kuin näiden yksilövaikutusten summa. Alasalmi on käynyt läpi työttömyysturvan kokonaistyöllisyysvaikutuksia käsittelevää uutta tutkimusta.

Työttömyysturvan muutosten vaikutukset yksilöihin saattavat yliarvioida vaikutusta kokonaistyöllisyyteen

Työttömyysturvan muutosten vaikutuksia turvan piirissä olevien työllistymiseen on tutkittu runsaasti. PTT:n ekonomistin Juho Alasalmen mukaan vaikutus työllisyyteen kokonaisuutena tuskin on kuitenkaan sama kuin näiden yksilövaikutusten summa. Alasalmi on käynyt läpi työttömyysturvan kokonaistyöllisyysvaikutuksia käsittelevää uutta tutkimusta.

Yksilötason vaikutuksia käytetään monesti pohjana, kun arvioidaan jonkin työttömyysturvaa muuttavan toimenpiteen seurauksia vaikkapa työllisten määrään. Ongelma yksilövaikutusten yhteenlaskemisessa piilee siinä, että muutokset turvan kestossa tai tasossa vaikuttavat erilaisten ulkois- ja kokonaiskysyntävaikutusten kautta myös muilla tavoin kuin työnhakijoiden työnetsintäkäyttäytymistä muuttaen.

Alasalmen mukaan yksilötasolla arvioituja vaikutuksia skaalatessa oletetaan, että nämä ulkois- ja kokonaistasapainovaikutukset ovat pieniä tai kumoavat toisensa. Mutta työttömyysturvan enimmäiskeston muutosten kohdalla näyttää tuoreiden tutkimusten valossa siltä, että yksilövaikutukset yliarvioivat kokonaisvaikutusta: Työllisyys ei kasvakaan lopulta niin paljon kuin yhteenlasku näyttää.

Yliarvioinnin määrästä on hyvin monenlaisia tuloksia

Alasalmen tarkastelemat tutkimukset ovat erimielisiä siitä, miten suurta tämä yliarviointi on. Kaksi tutkimusta katsoo kokonaisvaikutuksen olevan 20-40% yksilötasolla arvioitua vaikutusta pienempi. Eli toimenpide, joka yksilövaikutusten yhteenlaskun perusteella tuottaisi 10 000 lisätyöllistä, tuottaisikin 6 000-8 000 työllistä. Yksi tutkimus on jopa sitä mieltä, että kokonaistyöllisyyden nousua ei tapahtuisi ollenkaan, ja yksi taas, että vaikutus kokonaistyöllisyyteen olisi liki sama kuin yksilövaikutusten summa.

”On huomattava, että aihetta käsittelevää kirjallisuutta on vasta vähän. Esimerkiksi etuuksien tason kokonaisvaikutuksia on arvioitu vielä vähemmän kuin enimmäiskeston kokonaisvaikutuksia, ja siellä tulos olikin, että yksilövaikutukset aliarvioivat vaikutuksia kokonaistyöllisyyteen”, Alasalmi sanoo.

Alasalmi muistuttaa, että kokonaistyöllisyysvaikutukset vaikuttavat kuitenkin olevan samansuuntaisia yksilötason vaikutusten kanssa. Eli anteliaampi työttömyysturva näyttäisi nostavan työttömyyttä myös kokonaistasolla.

Uusilla tutkimustuloksilla on merkitystä, kun tehdään laskelmia erilaisten työllisyystoimien tehosta. Alasalmen mukaan laskelmissa on tietysti tehtävä oletuksia, ja yksi tällainen oletus voi olla, että yksilövaikutukset skaalautuvat kokonaistyöllisyysvaikutuksiksi. Tutkimuksen perusteella tämä ei ole täysin viaton oletus, joten sen suhteen tulisi olla läpinäkyvä, ja laskelmien tulosten herkkyyttä mahdollisille ulkois- ja kokonaistasapainovaikutuksille tulisi arvioida.

”Valtionvarainministeriön tuoreet laskelmat pohjoismaisen työnhaun mallin mahdollisista työllisyysvaikutuksista olivat tässä suhteessa esimerkilliset”, Alasalmi sanoo.

Juho Alasalmen katsaus Ovatko työttömyysturvan kokonaisvaikutukset yksilövaikutusten summa? PTT työpapereita 203, on luettavissa osoitteessa https://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut/ovatko-tyottomyysturvan-kokonaisvaikutukset-yksilovaikutusten-summa.html

Lisätietoja:
Juho Alasalmi, juho.alasalmi@ptt.fi