Tiedote: Tutkimus: Yleinen asumistuki merkittävä ja läpinäkyvä tukimuoto kuluttajille

PTT:n tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia asumistukea saavista vuokralaisista pitää asumistukea merkittävänä elämiseen vaikuttavana tekijänä. Mikäli asumistuki pienenisi, asunnon vaihtamista ei nähdä varteenotettavana vaihtoehtona.

Pellervon taloustutkimus PTT:n toteuttaman tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia asumistukea saavista vuokralaisista pitää asumistukea merkittävänä elämiseen vaikuttavana tekijänä. Yleinen asumistuki nähdään myös läpinäkyvänä ja ymmärrettävänä tukimuotona. SATOn, Espoon kaupungin ja Vuokralaiset VKL ry:n toimeksiannosta toteutettu ”Asumisen tuet vuokralaisen näkökulmasta” -tutkimus julkaistiin tänään torstaina.

Asumistuen merkitys pienituloisille on tärkeä, sillä pienimmissä tuloluokissa suurimmalla osalla kotitalouksista asumistuki kattaa yli puolet asumismenoista. Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista vuokra-asujista pitää asumistukea merkittävänä tai erittäin merkittävänä päivittäiseen elämiseensä vaikuttavana tekijänä.

Vain reilu neljännes vastaajista pitää kulutusmenojen karsimista mahdollisena vaihtoehtona jos asumistuki poistuisi. Silloin yli 35 prosenttia vastaajista uskoi turvautuvansa muihin tukiin. Mikäli asumistuki pienenisi, asunnon vaihtamista ei myöskään nähdä varteenotettavana vaihtoehtona. PTT:n ekonomisti Antti Kekäläisen mukaan syynä voi olla se, että tarpeen mukaista vaihtoehtoista asuntoa voi olla hankala löytää.

Asumistuilla vaikutus kaupungistumiskehitykseen

Vastaajista asumistukea saavat useimmin opiskelijat (noin 90% opiskelijoista) ja työttömät (noin 80%), kun taas osa-aikaisesti työssäkäyvistä ja eläkeläisistä tukea saa yli puolet. On myös jonkin verran työssäkäyviä henkilöitä, joiden palkka ei selkeästi riitä elinkustannuksiin, sillä kokoaikatyössä olevista vastaajista noin 16 prosenttia kuuluu asumistuen piiriin.

"Asumistukimuutokset vaikuttavat kaikkein pienituloisimpiin pahasti, sillä heillä on yleensä heikoimmat valmiudet auttaa itseään, mikäli tuissa tapahtuu muutoksia negatiiviseen suuntaan", toteaa Sirkka-Liisa Kähärä, Vuokralaiset VKL ry:n puheenjohtaja. – Asumistuilla on suuri merkitys palvelutyöntekijöiden toimeentuloon suurimmissa kasvukeskuksissa ja sitä kautta kaupungistumiskehitykseen. Asumistuen lisäksi tarvitaan myös tuotantotukea, jota kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrät pysyvät riittävinä.

Asumistuen kriteerit selkeämmät kuin valtion tukeman asuntotuotannon rooli

Usein asumistuki yhdistyy tuetuissa vuokra-asunnoissa asumiseen, sillä kyselyyn vastanneista asumistuen saajista noin puolet asuu ARA-asunnoissa. Tutkimuksen mukaan vuokralla asujien on helpompi ymmärtää asumistukea kuin valtion tukeman asuntotuotannon roolia.

Kyselyssä yli 65 prosenttia asumistuen saajista pitää asumistuen hakemista helppona, kun taas tuetun asunnon saaminen koetaan hyvin vaikeaksi ja jopa liian hitaaksi. Tuettua asuntoa oli hakenut kyselyyn vastanneista reilu 300, mutta vain hieman yli puolet hakeneista oli asunnon saanut.

"Tarkastellun tutkimuskirjallisuuden, vuokralaisille tehdyn kyselytutkimuksen ja asiantuntijahaastatteluiden perusteella asumisen kysyntätuet, kuten yleinen asumistuki, nähdään läpinäkyvämpänä, paremmin tukea tarvitseville kohdentuvana ja selkeämpänä mallina kuin asumisen tarjontatuet", PTT:n Kekäläinen sanoo.

Tuetut vuokra-asunnot ovat kyselyn mukaan haluttuja ja kaikkein mieluisin asumisen muoto vastaajille on kunnan vuokrataloyhtiö (32 prosentille) alhaisen vuokratason vuoksi. Asumistuen saajista suurin osa asuukin kyselyn mukaan joko kunnan vuokratalossa, opiskelija-asunnossa tai muun yleishyödyllisen toimijan asunnossa.

"Asumisen tukia ja tukijärjestelmän vaikuttavuutta on tutkittu useissa eri selvityksissä, mutta asukkaiden näkökulma ei ole ollut esillä. Meille on tärkeää ymmärtää asiakkaidemme arkea ja tarpeita. Lisäksi usein on oletettu, että vapaarahoitteisissa asunnoissa asuvat saavat eniten asumistukea. Tutkimuksen mukaan asumistukea saadaan kuitenkin tasaisesti niin ARA-tuettuihin kuin vapaarahoitteisiinkin asuntoihin ja niin kuntien omistamiin kuin yksityistenkin toimijoiden omistamiin asuntoihin", SATOn toimitusjohtaja Saku Sipola toteaa.

Vastaajat yksimielisiä: vuokran määrän tulee olla tärkein tukeen vaikuttava tekijä

Kyselyyn vastanneet, riippumatta siitä saavatko he asumistukea vai eivät, ovat hyvin yksimielisiä siitä minkälaisten tekijöiden tulisi vaikuttaa saatavan asumistuen määrään. Noin 65 prosenttia vastaajista pitää tärkeimpinä tekijöinä vuokran määrää ja noin 70 prosentti vuokran osuutta tuloista. Varsinkin pienituloiset kannattavat erityisesti asumistuen määräytymistä vuokran määrän mukaan.

"Lähes puolet yleisestä asumistuesta kohdistuu yksin asuville ja toiseksi eniten tukea saavat yksinhuoltajaperheet. Tukien merkitys korostuu yksinhuoltajaperheissä, joissa pienituloisuus on lähes kolminkertainen kahden huoltajan talouksiin verrattuna. Se vaikuttaa muun muassa mahdollisuuksiin käyttää rahaa lasten harrastuksiin. Espoossa asuvista lapsiperheistä viidennes on yksinhuoltajaperheitä", sanoo Espoon kaupungin asuntopäällikkö Anne Savolainen.

Tiedot tutkimuksesta: Asukkaiden näkökulmaa selvitettiin sähköisen kyselyn avulla osana tutkimusta. Tutkimus kokonaisuudessaan perustuu kirjallisuus- ja tilastokatsaukseen, asiantuntijahaastatteluihin ja vuokralaiskyselyyn. Vastaajakohderyhmänä kyselyosiossa olivat kyselytutkimuksen toimittajan (Kantar TNS) verkkopaneelissa olevat vuokralla-asujat. Kysely toteutettiin 5.9.–18.9.2017 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin yhteensä 1020 vastausta vuokralla asuvilta henkilöiltä.

Lue koko tutkimus täältä.

Lue tutkimusta tiivistävä policy brief -julkaisu täältä.

Lisätietoja:

Pellervon taloustutkimus PTT
Antti Kekäläinen, ekonomisti p. 040 164 8136, email: antti.kekalainen@ptt.fi
Kirsi Noro, liiketaloustutkija p. 040 164 8369, email: kirsi.noro@ptt.fi

SATO Oyj
Saku Sipola, toimitusjohtaja p. 040 551 5953, saku.sipola@sato.fi

Espoon kaupunki
Anne Savolainen, asuntopäällikkö p. 040 353 3582, anne.m.savolainen@espoo.fi

Vuokralaiset VKL ry
Anne Viita, toiminnanjohtaja p. 050 588 3483, anne.viita@vuokralaiset.fi