Tiedote: Suomella on työkalut pärjätä biotaloudessa – murroksissa oltava hereillä

Pohjoisamerikkalaisen metsäalan ja biotalouden asiantuntijan Don Robertsin mukaan Suomi ansaitsee huippuarvosanat innovaatiokapasiteetista. Haasteita biotalouden kehittämiselle tuovat kuitenkin fossiilisten polttoaineiden matalat hinnat sekä julkisen rahan niukkuus. Lisäksi geenitekniikka voi auttaa enemmän eteläisiä puuntuottajia kuin Suomea. Roberts puhui PTT:n biotalousseminaarissa Helsingissä maanantaina.

Suomella on kärkipään edellytykset pohjoisen maista kehittää menestyvää biotaloutta, arvioi pohjoisamerikkalainen metsäalan ja biotalouden asiantuntija Don Roberts. Roberts puhui maanantaina Pellervon taloustutkimuksen PTT:n talousseminaarissa Helsingissä. Hän kuitenkin muistuttaa, että perinteiset pohjoisen puun kilpailuedut voivat heikentyä muun muassa geenitekniikan kehittymisen vuoksi.

”Jos antaisimme valtioille koulutodistuksia, Suomi saisi erinomaiset arvosanat yleisestä innovaatiokapasiteetista. Biotalouden potentiaali on merkittävä – mutta niin ovat haasteetkin”, Roberts sanoo.

Biotalouden suurimmat mahdollisuudet liittyvät Robertsin mukaan uusiin teknologioihin ja tuotteisiin. Robertsin mukaan etenkin erilaisten puutuotteiden kysyntä rakentamisessa on kasvussa maailmalla.

”Toisaalta uudet geenitekniikan läpimurrot saattavat auttaa eteläisiä puuntuottajamaita kuten Brasiliaa enemmän kuin Suomea. Ne voivat heikentää pohjoisen puukuidun perinteistä kilpailuetua”, Roberts arvioi.

Haasteita biotalouden kehittämiselle syntyy siitä, että fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat tällä hetkellä alhaalla. Lisäksi julkinen raha on tiukassa, eikä sitä välttämättä riitä biotalouden tukemiseen. Robertsin mukaan koko biotuotesektori käy läpi globaalia muutosta väestöllisten, teknologisten, yhteiskunnallisten ja ympäristöön liittyvien murrosten vuoksi. Ne synnyttävät jakoa voittajiin ja häviäjiin.


Don Roberts (kuva: Ilpo Puhakka)

Robertsin mielestä maiden välillä on paljon vaihtelua siinä, miten hyvin murrokset on tunnistettu. Suomi on yleisesti ottaen oikealla tiellä, mutta globaalilla tasolla olisi tarvetta keskittyä enemmän bioteollisuuden kestävyyteen sekä talouden, ympäristön että yhteiskunnan kannalta.

”Biotalous on tärkeää siksi, että se hyödyntää uusiutuvia resursseja, joita voidaan osaavissa käsissä käyttää kestävästi. Se tarjoaa laajan valikoiman tuotteita ja palveluja. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta biotalous on myös kriittisen tärkeä maaseudun taloudelle”, Roberts summaa.

Maataloudella ja yrittäjyydellä myös roolinsa

PTT:n talousseminaarissa ”Uutta arvoa biotaloudesta?” biotalouden näkymiä käsiteltiin metsäteollisuuden ohella muun muassa yrittäjyyden ja maatalouden näkökulmista.

Ennustepäällikkö Janne Huovari esitteli biotaloussektorin kokonaistilannetta ja kehityssuuntaa Suomessa. Huovari huomautti, että paljon riippuu siitä, saadaanko kehitettyä uusia taloudellisesti merkittäviä tuotteita. Ilman niitä biotalouden arvonlisäys jää odotettua vähäisemmäksi.

”Metsäteollisuuden kannalta lupaavaa ovat uudet investoinnit selluun ja metsien nopea kasvu. Paperin tuotannon lasku on kuitenkin vähentänyt puusta saatavaa arvonlisäystä. Ilman uusia korkean jalostusarvon tuotteita arvonlisäys käytettyyn puumäärään nähden jatkaa laskua.”

Tutkimusjohtaja Paula Horne kuvasi esityksessään Suomen puuta käyttävän biotalouden muuttumista.

"Perinteisen metsäteollisuuden luoma vankka osaaminen puun jalostuksessa on mahdollistanut uusien tuotteiden kehittämisen. Tulevaisuudessa yhä suurempi osuus liikevaihdosta tulee kuitenkin uusista jalosteista". Horne korosti mekaanisen metsäteollisuuden roolia pitkien kiertoaikojen ja siten monimuotoisen metsäluonnon ylläpitäjänä.

Tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori käsitteli maatalouden osuutta biotaloudessa. Hänen mukaansa maatalous voi tuottaa biotalouteen uutta arvoa muun muassa panostamalla kuluttajatuotteiden tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Myös maatalouden tuottavuutta pitäisi kasvattaa tuotantoresurssien tehokkaammalla käytöllä ja tehokkaammalla ravinnekierrolla.

Tutkimuspäällikkö Heidi Forsström-Tuominen pohti uusia biotalousyrittäjyyden malleja ja mahdollisuuksia. Forsström-Tuomisen mukaan biotalouden kasvutavoitteiden saavuttamiseksi on nopeasti ja kestävästi luotava uusia yrityksiä sekä uudistettava olemassa olevaa liiketoimintaa.

PTT:n talousseminaari järjestettiin maanantaina OP Vallilan tiloissa Helsingissä. Kaikki seminaariesitykset voit lukea täältä:

Janne Huovarin esitys

Paula Hornen esitys

Don Robertsin keynote-esitys

Kyösti Arovuoren esitys

Heidi Forsström-Tuomisen esitys

 

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

viestintäpäällikkö Kimmo Mäkilä, PTT, p. 040 358 0222