• Tiedotteet
• Kansantalous

PTT:n tutkimus suomalaisten arvoista ja sosiaalisesta pääomasta:

Suomalaiset ovat arvoiltaan yhtenäinen kansa
– vaikka emme sitä hoksaakaan

Suomalaiset ovat perusarvoiltaan varsin yhtenäisiä, kertoo Pellervon taloustutkimuksen PTT:n tutkimus. Tätä yhtenäisyyttä ei silti aina tiedosteta, sillä ihmiset eivät koe jakavansa samoja arvoja muiden kanssa. Sen sijaan suomalaisten välillä on selviä eroja sosiaalisen pääoman määrässä – myös alueellisesti. Se vaikuttaa jonkin verran ihmisten arvoihin.

PTT:n tutkimuksessa selvitettiin sosiaalisen pääoman ja arvojen alueellista vaihtelua Suomessa sekä vaihtelun yhteyttä maakuntien menestykseen. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksella, johon vastasi 1 004 henkilöä.

Tulosten mukaan erot arvoissa ovat pieniä ja niitä selittävät eniten ikä, elämäntilanne, koulutus ja se, mitä ihminen tekee työkseen. Nuoremmilla vastaajilla korostuivat hieman enemmän yksilöön liittyvät arvot, kuten valta, suoriutuminen ja mielihyvä. Vastaavasti vanhemmilla ikäryhmillä korostuivat yleisempään hyvinvointiin liittyvät arvot. (ks. arvotyyppien jaottelu tiedotteen lopussa)

”Tästä huolimatta vain neljännes koki jakavansa samat arvot naapureidensa kanssa. Ihmiset eivät välttämättä tiedosta arvojensa samankaltaisuutta tai sitten ihmisestä välittyvät arvot eivät aina kerro heidän perusarvoistaan”, sanoo maatalousekonomisti Suvi Rinta-Kiikka.

Arvoista tärkeimmäksi nousi turvallisuus. Tämä heijastelee yleistä maailmantilan kehitystä levottomuuksineen ja kriiseineen. Seuraavaksi tärkeimmät arvot olivat itseohjautuvuus ja hyväntahtoisuus. Arvojen perusteella suomalaiset kokevat tärkeäksi yhteisen hyvän ja tasapuolisuuden. Yksi arvojen eroja selittävä tekijä oli sosiaalinen pääoma. Sillä tarkoitetaan verkostoja, normeja ja luottamusta, jotka muodostuvat ihmisten vuorovaikutuksessa ja sosiaalisissa yhteisöissä.

”Kun sosiaalinen pääoma kasvaa, lisääntyy myös kiinnostus yleistä hyvinvointia ja muiden ihmisten yhdenvertaista kohtelua kohtaan. Sosiaalinen pääoma vaikuttaa lisäävän kykyä nähdä asioita toisten näkökulmasta”, Rinta-Kiikka sanoo.

Sosiaalinen pääoma korkein Etelä-Pohjanmaalla

PTT:n tutkimuksessa sosiaalisen pääoman mittareista muodostettiin indeksi, jonka avulla vastaajien sosiaalista pääomaa pystyttiin tarkastelemaan kokonaisuutena. Maakunnittain tarkasteltuna sosiaalinen pääoma oli korkein Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Kanta-Hämeessä. Matalan sosiaalisen pääoman alueita olivat Satakunta, Lappi ja Pohjois-Karjala.

Harvaan asutuilla ja syrjäisemmillä alueilla sosiaalisen pääoman määrä on usein pienempi. Kaupunkimaisissa kunnissa on hieman enemmän matalimpiin sosiaalisen pääoman ryhmiin kuuluvia ihmisiä kuin pääkaupunkiseudulla ja maaseutumaisilla alueilla.

Sosiaalisen pääoman mittausta kuitenkin vaikeuttaa se, että yleisesti käytössä olevat mittaristot eivät ota huomioon uusia kanssakäymisen muotoja kuten sosiaalista mediaa. Tämän vuoksi varsinkaan nuorten vastaajien sosiaalisesta pääomasta ei saada todellista käsitystä.

Arvoilla ja sosiaalisella pääomalla ei havaittu yhteyttä aluetalouteen

Kun arvoja ja sosiaalista pääomaa tarkasteltiin suhteessa maakuntien taloudelliseen menestykseen tai työttömyyteen, ei selkeää yhteyttä havaittu. Arvojen eroja alueiden välillä selittävät taloutta enemmän ikä, sukupuoli ja ammattiryhmä. Koulutuksen ja sosiaalisen pääoman välillä sen sijaan havaittiin hieman yhteyttä. Maakunnissa, joissa keskimääräinen koulutustaso on korkeampi, myös sosiaalista pääomaa on eniten.

Tutkimuksen ”Talous, arvot ja sosiaalinen pääoma”, PTT Raportteja 258, on rahoittanut Keskitien Tukisäätiö. Tutkimusraportti on kokonaisuudessaan luettavissa PTT:n kotisivuilta www.ptt.fi

Lisätietoja:
maatalousekonomisti Suvi Rinta-Kiikka, p. 040 164 8063, suvi.rinta-kiikka@ptt.fi

Tutkimuksen taustaa:
Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselytutkimuksella, jonka vastaajajoukko muodostui Kantar TNS:n internet-paneelista. Vastaajat oli valittu kuntakohtaisena satunnaisotantana edustamaan suomalaisia. Vastaajat olivat iältään 18-79 vuotiaita Suomen kansalaisia.  Kyselyyn vastasi 1004 henkilöä. Vastaajien sukupuolijakauma ja aluerakenne vastasivat pääosin hyvin Suomen väestörakennetta. Yli 65-vuotiaiden osuus vastaajajoukosta oli jonkin verran yliedustettu.

Tutkimuksessa on hyödynnetty Shalom Schwartzin arvomittaristoa sekä soveltuvin osin Euroopan arvotutkimuksen (European Values Study) kysymyspatteristoa. Schwartzin arvotyypit ovat: