Tiedote: Pienten asuntojen voimakas lisärakentaminen ei ole johtanut eriytymis- tai viihtyvyysongelmiin

Pienten asuntojen, eli yksiöiden ja kaksioiden, rakentaminen on kasvanut voimakkaasti suurissa suomalaiskaupungeissa 2010-luvulla. Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimuksen mukaan kehitys ei ole kuitenkaan johtanut merkittäviin kielteisiin seurauksiin esimerkiksi asuinalueiden eriytymisen tai viihtyvyyden kannalta. Pienten asuntojen suuri osuus uudisrakentamisesta ei myöskään ole leimallisesti helsinkiläinen ilmiö.

PTT:n tutkimus pienistä asunnoista:

Pienten asuntojen voimakas lisärakentaminen ei ole johtanut eriytymis- tai viihtyvyysongelmiin

Pienten asuntojen, eli yksiöiden ja kaksioiden, rakentaminen on kasvanut voimakkaasti suurissa suomalaiskaupungeissa 2010-luvulla. Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimuksen mukaan kehitys ei ole kuitenkaan johtanut merkittäviin kielteisiin seurauksiin esimerkiksi asuinalueiden eriytymisen tai viihtyvyyden kannalta. Pienten asuntojen suuri osuus uudisrakentamisesta ei myöskään ole leimallisesti helsinkiläinen ilmiö.

Tutkimuksessa tarkasteltiin, mikä on pienten asuntojen osuus asuntotuotannossa vuosina 2010-2018 ja mikä vaikutus niiden lisääntymisellä on asuinalueisiin. Tutkimus perustuu rakentamisen tilastoihin, kuuden suuren kaupungin alueiden tarkasteluun, isännöitsijäkyselyyn ja sidosryhmähaastatteluihin.

”Pienten asuntojen määrän kasvussa on tunnistettavissa mahdollisia ongelmia, mutta ne näyttävät jääneen pieniksi ja olevan osin suhdanneluonteisia”, kertoo PTT:n tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.

Tilastoissa pienten asuntojen ilmiö näkyy selvästi. 2010-luvulla Helsingissä Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa on rakennettu yksiöitä keskimäärin 3 100 vuosittain, mutta vuonna 2017 määrä oli 5 100 ja vuonna 2018 jo 6 900 kpl.

Kehityksen yhdeksi ongelmaksi on arveltu, että pienten asuntojen yleistyminen edistää tiettyjen asukasryhmien keskittymistä tietyille alueille. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi nuoret aikuiset ja pienituloiset. Pienissä asunnoissa asutaan myös yleensä vuokralla. Toinen kysymys on se, onko asuntokanta riittävän monipuolinen tulevaisuudessa, kun väestörakenne muuttuu.

Kaupunkikohtaisessa tarkastelussa havaittiinkin, että yksiöiden suuri suhteellinen määrä on vääristänyt asukkaiden ikäjakaumaa tietyillä alueilla. Kuitenkin jotta pienasuntovaltaisista kiinteistöistä voisi muodostua laajempi ongelma, niiden kielteisen vaikutuksen pitäisi ulottua kortteli- tai kaupunginosatasolle asti.

”Näin ollen riski laajemmasta eriytymiskehityksestä koskee alueita, joilla sijaitsee paljon kiinteistöjä, joissa on verrattain suuri pienten asuntojen osuus”, sanoo Ruuskanen.

Tutkimuksessa haastatellut isännöitsijät tunnistivat niin ikään kehityksen riskejä, mutta hekin näkivät ne pieninä. Ongelmina pidettiin lähinnä vaikutuksia omaan työmäärään, kiinteistöjen kustannuksiin ja asukasvaihtuvuuteen. Isännöitsijöiden näkemys oli, että pieniä asuntoja syntyy hyville sijainneille ja hyvien palveluiden ääreen, mikä osaltaan vähentää riskejä.

Tarkastellut kaupungit ja niiden alueet olivat Espoo (Matinkylä, Suurpelto), Helsinki (Latokartano, Rastila), Oulu (Limingantulli, Toppila), Tampere (Kalevanrinne, Vuores), Turku (Vasaramäki, Virusmäki-Raunistula) ja Vantaa (Myyrmäki, Tikkurila).

Yksiöiden osuus kasvanut etenkin Tampereella, Turussa ja Oulussa

Alueellisesti tarkasteltuna pienimpien asuntojen osuus on kasvanut 2010-luvulla erityisesti muissa suurissa kaupungeissa kuin Helsingissä. Yksiöiden osuus uusista asunnoista on ollut Tampereella, Turussa ja Oulussa pääkaupunkiseutua suurempi. Näissä kaupungeissa yksiöiden osuus lähti vuoden 2015 jälkeen selkeään kasvuun.

Samalla asuntojen koko on laskenut. Pääkaupunkiseudulla yksiöiden koot ovat vaihdelleet vuosittain, mutta suunta on ollut laskeva. Myös kaksioiden koko on laskenut, mutta ei yhtä voimakkaasti. Oulussa, Turussa ja Tampereella yksiöiden koon lasku on ollut voimakasta. Vuonna 2018 keskimäärin pienimmät kaksiot sijaitsivat Tampereella. Turussa kaksioiden koko laski tarkasteluajanjaksolla yli viisi neliötä.

”Pienistä asunnoista on puhuttu leimallisesti pääkaupunkiseudun ilmiönä, vaikka niiden osuus on noussut eritoten muissa suurissa kaupungeissa”, tiivistää Olli-Pekka Ruuskanen.

Kerrostaloasuntojen rakentamisen volyymi tasaantuu lähivuosina, sillä myönnettyjen rakennuslupien määrät saavuttivat huippunsa vuonna 2017 ja ovat sen jälkeen laskeneet. Pienten asuntojen kysynnän sen sijaan odotetaan pysyvän voimakkaana kasvukeskuksissa, kun kaupungistuminen jatkuu.

Tutkimusraportin ”Pienten asuntojen osuus asuntotuotannossa ja vaikutukset asuinalueiden eriytymiseen” toteuttivat Pellervon taloustutkimus PTT ja 4FRONT Oy. Hankkeen rahoittajina toimivat Asuntojen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Kuntaliitto, Oulun kaupunki, Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Turun kaupunki, Uudenmaan liitto, Vantaan kaupunki ja Ympäristöministeriö.

Koko raportti on luettavissa PTT:n kotisivuilla https://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut/pienten-asuntojen-osuus-asuntotuotannossa-ja-vaikutukset-asuinalueiden-eriytymiseen.html

 

Lue raportti tiivistettynä infograafista

 

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen, 040 641 5732, olli-pekka.ruuskanen@ptt.fi