- Tiedotteet
- Ruoka
Elintarviketurvallisuuteen liittyviä uhkia esiintyy jatkuvasti – esimerkkeinä Suomen lähialueille levinnyt afrikkalainen sikarutto sekä saaristosta jo tavattu lintuinfluenssa. Kansainvälisen kaupan kasvun takia uhat leviävät nopeammin ja laajemmalle kuin ennen, ja siksi tarvitaan enemmän tietoa siitä, mitä uhista seuraa ja miten niihin pitäisi vastata. PTT:n tutkimuksessa on kehitetty työkalu helpottamaan uhkiin reagoimista.
”Tärkein ohje on, että riskien ja puhjenneiden kriisien leviämisen hallintaan pitää olla jatkuva valmius. Reagoinnin on aina oltava kriisin luonteen mukaista – erilaiset kriisit vaativat erilaisia toimia”, kertoo tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori.
Johonkin turvallisuusuhkaan riittää vastaukseksi kuluttajien informoiminen, kun taas toisessa ääripäässä voidaan joutua hävittämään suuria määriä tuotantoeläimiä. Näiden väliin jää paljon vaihtoehtoja. Tutkimuksessa luodussa analyyttisessa kehikossa on hahmoteltu elintarviketurvallisuuden uhkatilanteessa vaikuttavat vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteet.
”Kaiken ytimessä on riittävä ja oikein välitetty informaatio joka suuntaan: kuluttajille, tuottajille ja jalostavalle teollisuudelle”, sanoo maatalousekonomisti Tapani Yrjölä.
Uhkiin nimittäin voidaan vastata myös väärin. Elintarvikekauppaa muun muassa rajoitetaan vetoamalla riskeihin, vaikka sellaisia ei olisi.
”Esimerkiksi sianlihan vienti koko EU:sta Venäjälle oli jo ennen nykyisiä pakotteita ja vastapakotteita jumissa, koska yksittäisestä jäsenmaasta oli tavattu afrikkalaista sikaruttoa. Tällainen ei ole järkevää, mutta kaikki, myös EU, tekevät itselleen sopivassa tilanteessa niin”, Arovuori sanoo.
Tutkimus toteutettiin osana maa- ja metsätalousministeriön alaisen Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran rahoittamaa hanketta Kansainvälisten kauppasopimusten vaikutus Suomen maa- ja elintarviketalouteen ja ruokaturvallisuuteen. Koko tutkimus Kansainvälisen elintarvikekaupan ja elintarviketurvallisuuden vuorovaikutussuhteet, PTT Työpapereita 181, on luettavissa PTT:n verkkosivuilta täältä.
http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut.html
Lisätietoja:
tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori, PTT, p. 040 164 8191, kyosti.arovuori@ptt.fi
maatalousekonomisti Tapani Yrjölä, PTT, p. 040 164 8042, tapani.yrjola@ptt.fi
